Elämä on ajanjaksoja

Terve tai en mä siitä terveestä tiiä.
Mun pää on aika tyhjä, mutta ehkä tästä jotain syntyy...

Tänään oli toiseksi viimeinen kerta terapiaa. Outo olo. Viimeisellä kerralla mennään syömään. 
4 vuotta on pitkä aika, se kuulostaa pitkältä ajalta mutta se on mennyt todella nopeasti.
Miten tiivistäisin neljän vuoden psykoterapian?
Ainakin yksi asia on varma, mulla on ollut todella hyvä terapeutti, josta on ollut mulle oikeasti apua.
Varjoista valoon, negatiivisesta ihmisestä positiiviseksi. 
Välillä mietin, että miten mun psykoterapeutti tai muutkaan terapeutit jaksaa tehdä niiden työtä?
 Kuunnella ihmisten valitusta päivästä toiseen, toisaalta ehkä siitä työstä tekee hienon se, että pääsee auttamaan ihmisiä. Se, että näkee ihmisen muutoksen. Tietäen, että on osa sitä.

Mun kohdalla terapia on toiminut, oon ollut sitoutunut. Olin sitoutunut terapiaan, itseäni varten. Kuulema kaikki potentiaali on ollut mussa aina, terapeutti on nähnyt sen aina.
Minä en ole nähnyt sitä aikaisemmin. 
Ainakin mulla on asenne kohdillaan elämää kohti. 

Paljon olen muuttunut. Jaksan ihmetellä muutosta itsessäni vaikka kuinka monta kertaa. Elämä ja ihmismieli on kummallinen.

Huvittaa vähän sanoa 23-vuotiaana, että tietää jotain elämästä. Ihan pentuhan mie vielä oon, silti uskallan väittää että oon kokenut paljon.
Kaikesta paskasta on selvitty ja olen ylittänyt itseni varmaankin satoja kertoja. Kaikesta siitä pahasta on tullut voimavara. Selviydyn kaikesta. 

Se kaikki viha, jatkuva viha. Missä se on? Hävinnyt :). Tottakai mie oon vihainen välillä, jokainen on. Se ei ole vallitseva tunnetila. 
Viha on ollut mun suojakuori, miksi mä tarvitsisin sitä vielä?

Sekopää ja omituinen mä tulen aina olemaan :D. 

Äff, jotenkin vaan niin outo olo. Käyn joskus moikkaamassa terapeuttia toki, mutta kuitenkaan emme näe usein. Elämä on ajanjaksoja, tämä oli yksi.

Pää hakkaa tyhjää.

Mulla pyörii usein ajatuksissa yksi sana. Siis vain yksi sana, tosi usein. Se on outoa. Ennen se sana oli appelsiini ja sen jälkeen se sana oli historiankirja. Nykyään se sana on aurinko.
En mie tiedä miksi se sana pyörii mun päässä tai miksi mulla on joku sana joka toistuu todella usein mun päässä. :D.

Mun päässä pyörii myös Pyhimyksen uuden levyn kappaleet, tosi usein. Tuntuu, että melkein mitään muuta kuuntelekkaan ku Pyhimystä nykyään. 

Mun elämä on ollut kiireistä taas.
Mulla oli 26 päivää putkeen koulua/töitä. Olin viikonloput, ma ja to aamut lomittamassa :). Ja joka arkipäivä koulussa. 
Ihmeen nopeasti se meni. Olen tosi tyytyväinen, että sain töitä :). Saanpa vähän rahaa ja ennen kaikkea kokemusta. 
Keväällä valmistun (toivottavasti), jos nyt teen jo töitä niin toivottavasti olisi töitä valmistumisen jälkeenkin. 
Oon mie ahkera :). Kerrankin tuntuu siltä, että edes jotain on saanut aikaan...

Vaikka pääasia ajasta on mennyt koulussa ja töissä olen toki vähän muutakin tehnyt. 
Omat elukat oon tottakai hoitanut ja alle muutama kuva mun hölmöläisistä <3

Knipi <3

Aksunen.

Torakka vauva, 6kk.

Vaavikotiloita.

Meeri Kaalinen <3

Väsyttää aika hemmetisti nyt.
Mutta siis 6.11 kävin Lahdessa taas. Piti olla terapia, mutta olin väärässä ajassa. Hävetti kyllä niin hirveästi se mun sekoilu terapia ajasta, sellaista sattuu :). 
Näin pikaisesti ystävää, käytiin kahvilla. Sen jälkeen menin kummisedän kanssa syömään pancho villaan :P. Ostin kisuille mustista & mirristä raksuja vaikka eipä tuo mun uusin kisu Knipi syö raksuja. Yritin saada sen syömään raksuja, mut Knipi voitti :D.

7.11 olin töissä, samoin seuraavan päivän ja aamun.
Koulussa on ollut kivaa ja vähemmän kivaa :D. Meillä on yksi opettaja, joka valitettavasti on epäpätevä opettamaan ainakin tuota ainetta. Käytiin ryhmän kanssa puhumassa siitä opettajasta meidän koulutuspäälikölle. Tekee parhaansa. Meidän kuuluu saada opetusta, kun ollaan oppimassa. Jos opettajan asenne on se, että se puhuu meille ku 8 vuotiaille tai selittelee täysin omiaan, eikä osaa selittää kun kysytään jotain sen diaesityksestä. Suuttuu siitä jos kysytään. Eh :D. 
Mutta on meillä onneksi päteväkin opettaja... Käytäntöä meillä on vaan kerran viikossa, mutta käytännön tunnit on just hauskoja :). Sellaista haahuilua osittain, mut oon oppinutkin jotain. 
Yhdellä navettatunnilla peiteltiin navettakisu työhanskoilla :D.

 Viime viikolla sain taas kaksi kurssia valmiiksi :). 

Mun pitäisi suorittaa liikuntakurssi omalla ajalla, jos vihdoin ja viimein saisin aloitettua jonkun uuden harrastuksen. Nyrkkeilyä oon ajatellut, kun harrastin sitä silloin joskus jonkun aikaa ja tykkäsin kyllä lajista. Täytyis vaa olla hyvä porukka. Pitäisi etsiä se liikuntapaikka.
Liikun kyllä vapaa-ajallakin paljon, kun lenkitän koiraa. Työtkin on fyysisiä.

Isänpäiväkin oli. Olin töissä, mutta on se mun isä vaan maailman paras isä <3 :).

13.11 kummit <3 tuli kyläilemään mun luokse, illaksi. Kahvit juotiin ja sen semmosia. Sain kummitädin entisen puhelimen koekäyttöön :). Se on mun kakkospuhelin nyt, mut kyl mie ostan sen omakseni. Pitää käydä hakee vaan ykkösliittymään mikrosim kortti. 

 Puhuin siitä vihasta aikaisemmin... Tässä yksi asia mikä saa mut erittäin vihaikseksi!!
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/11/18/turvapaikanhakijat-majoitetaan-vaaksyssa-hotelliin 
Eli siis hotelli Tallukkaan tulee pakolaisia about 500. Jos ei oo selvinnyt jo niin mie pelkään noita miehiä jotka tulee. Niillä ei oo mitään kunnioitusta naisia kohtaan. Helvetti. 10% Vääksyn asukasluvusta. Asun viel suht lähellä Tallukkaa, arrrhhhggh. :(
Ja Tallukan omistaja tavallaan petti koko Asikkalan. Mut ei se välitä, se ei ees asu Suomes. 
Huoh. Miksi miksi miksi?
 Onneksi kuitenki varmaan pääosin perheitä.

Mutta 19.11 oli kiireinen päivä (taas kerran). Menin aamulla Lahteen, kun hiusalan opiskelijoilla oli permanentti näyttöjä. Mun lapsuudenkaveri, johon en ole vuosiin ollut yhteydessä oli huomannut mun nimen listoilla ja valinnut mut sieltä :). 
Oli tosi kiva yllätys nähdä tätä ihmistä, enkä oikein uskonut että se edes muistaa mua. Näköjään muisti :). 
Permanentin otin siis hiuksiini. Tapahtui kuulema 3 ihmettä :D. 1. Mulla on hiukset vielä päässä 2. mun hiuksiin tuli kiharaa 3. väri ei haalistunut juuri ollenkaan. :)

Tuommoset hiukset tuli :). Ei ne kovin voimakkaat kiharat oo. Kiharat kuitenkin :D.
Mulla piti olla terapia myös sinä päivänä, enhän mie sinne ehtinyt. 

Kaverin opettaja kuuli, kun puhuttiin mun opiskelualasta ja kysyi voinko viedä heiltä pahveja meidän koulun jyrsijöille? Toki pystyin. Mut mulla oli auto toisessa paikassa niin sovittiin, että haen hieman myöhemmin.
Lähdin kävelemään keskustaan hakemaan mun piilolinssejä. Isä ajaa vastaan ja hyppään sen kyytiin. Hain piilarit, isä tuli mun mukaan hakemaan ne pahvit ja varasi itselleen ajan hiusten leikkuuseen. Käytiin vielä Patinassa vaikka sanoin, että myöhästyn koulusta. Eka kerta tänä vuonna ku menin myöhässä kouluun... Oon niin tunnollinen ollut :). 
 Varasin mun kaverille hiusten leikkuuseen ajan. Ensi kuun puolella.

Viikonlopun olin kummeilla :). Perjantaina menin Heinolaan. Ehdin vakiokahvilaankin ja näin paria ystävää. Toinen oli ostanut mulle pöwwö tavaraa, kiitos <3 :)

 
 
 Eipä siinä... Katseltiin vain elämää jaksoja pois boksilta, kun muutama oli jäänyt näkemättä. 
Lauantaina tuli ensi lumi. No joo, myönnetään se on nättiä mutta muuten en tykkää. Auton oven lukot oli sunnuntaina jäässä ja muutenki inhottava ajaa. Kylmää. Yh. Kuten sanoin on siellä nättiä. Kuva miun etupihasta.

Oli ihana tunne, kun sai nukkua viikonloppuna niin pitkään ku ikinä huvitti :). Kummeja oli tottakai ihana nähdä <3

Sunnuntaina kun olin lähdössä niin mun Liitu kissaa ei löytynyt yksinkertaisesti mistään o_O :/. Haravoitiin kolmestaan kaikki paikat missä se olis voinu olla. Ei löytynyt, mun oli pakko lähteä kun en oo tolla autolla ajanut ikinä talvikeleissä. Enkä oikeastaan yhtään muutenkaan, halusin valoisassa ajaa. Siellä se Liitu nyt sit on kummeilla vielä. 

Iltaisin ei voi olla muuta kuin onnellinen, kun kissat on päällä/vieressä kehräämässä <3

Sellasia tänne. Viel pari kuvaa loppuun. Kivaa talvea immeisille <3 :).