Moi...
Mulla on koko elämä taas ihan
levällään.
Mikään ei oo järjestyksessä,
vähiten mun pää.
Kaiken pitäisi olla kunnossa taas,
mutta ei ole.
En jaksa.
Huhtikuun alussa kävin Jyväskylässä
viemässä isän koiruuden hoitoon mun äidille ja siskolle.
Samana päivänä hain sen mun
tatuoinnin <3
Rakastan!
Pyhimyksen nimmari <3
Tatuoinnin teki Kanthima liikkeen
Kaisa. Oli tosi mukava paikka! :)
Huhtikuussa menin toisenkin kerran
Jyväskylään sillä oli miun siskon konfirmaatio.
Olikohan perjantai, kun ajelin
Jyväskylään ja ensin hain isän kuntoutuksesta Peurungasta.
Siskon kanssa käytiin perjantaina
seikkailee Laajavuoressa...
Oltii molemmat tietysti
lenkkareilla/tennareilla ja vedettiin pari kertaa polviamme myöten
lumihangessa jossain ojissa :D.
Ei miust aikuista saa tekemälläkään.
Mulla oli vielä mun pinkit tennarit, jotka oli valmiiksi jo ihan
punertavat koska vedin niillä Lapissa Punaisilla hiekoilla ”soita”
pitkin...
Keskellä yötä käytiin vielä
abc:llä jätskillä.
21.4 oli siskon konfirmaatio. Kiharsin
hänen hiuksensa juhlaa varten, luoja mikä homma... Mut ihan kivat
niistä tuli :).
Konfirmaatio oli Kuokkalan kirkossa,
siinä mustassa möntissä joka on helvetin ruma ulkoa.
Sisältä se oli ihan nätti.
Siskon rippi pappi oli ihan paras! Sai
nauraa oikein kunnolla... Siitä papista tulis tajuttoman hyvä stand
up koomikko. Siellä se seiso jonkun diskopallon kanssa :D.
Riparilaiset olivat vaatineet sitä diskopalloa konfirmaatioon.
Annoin siskolle rippilahjaksi ristin.
Mun ystävä joka opiskelee kultasepäksi oli tehnyt sen. Tykkäsi!
Sai tietysti myös kukkia yms. lahjaa.
Käytiin juhlan jälkeen pizzeriassa
syömässä... :´D Mutta se on tää meidän suku :). Ei se oo
kattokaa nii tarkkaa tai hienoo.
Kotona syötiin sitten kakkua...
Samana päivänä lähdettiin isän ja
koirien kaa takas Lahteen.
Siskon konfirmaatio päivänä oli
Maken hautajaiset tai siis siunaustilaisuus :(. En mä tiiä.
Ei se oo enää koko ajan mielessä,
mutta melkein päivittäin edelleen...
Hmm. Töissä oon ollut, yllätys!
Ja siellä on ollut kaikennäköistä
taas. Välillä sitä miettii, että miten tilalliset selviää ja
jaksaa?
Tiedän tekeväni itse liiankin pitkiä
työputkia ja tiedän olevani liiankin tunnollinen...
Mutta silti tää ei ole mitään
tilallisten elämään verrattuna...
Olen nyt kipeä, oksensin koko eilisen.
Tänään en ole oksentanut onneksi. Ei
tää näytön tuijottaminen kovin hyvää tee, mutta ei tää tunnu
kuitenkaan pahentavankaan pahemmin oloa.
Pitäisi siivota, mutta ei pysty.
Jokatapauksessa mulla olisi ollut eilen
ja tänään töitä. Kauheen huono omatunto, että oon pois töistä
ja tilallinen joutuu tekemään mun työt, vaikka olisi ollut
vapaata...
Tiedän, että ei tälle mitään mahda
mutta silti vituttaa ja harmittaa eniten se, että pilasin toisen
ihmisen 2 vapaa päivää.
Mietin myös sitä, että jos olisin
tilallinen niin todennäköisesti olisin joutunut oksentamisesta ja
huonosta olosta huolimatta olemaan töissä!! Huhhuh.
Huhtikuun lopussa/toukokuun alussa
mulla oli vapaata... Hain pizzeriassa Vöner annoksen ja pizzan
itselleni :D. Kun mikään ei riitä...
Sen jälkeen olin taas töissä...
Toukokuun puolessa välissä mulla oli taas vapaata parisen päivää. Silloin oli ne helteet.
Rakastan helteitä! Vaikka töissä onkin tuskaisen kuumaa niin silti rakastan helteitä.
Menin yöksi parhaalle ystävälle ja kummitytölle <3
Lähdettiin kummitytön kanssa kahdestaan 16.5 Asikkalaan. Mun entiselle koululle katsomaan, kun lehmut pääsi ulos.
Reissu meni ihan hyvin :). Vaikka olikin kuuma... Ekaa kertaa olin kahdestaan kummitytön kanssa liikenteessä <3
Työpäivinä mun elämä on työ.
Joten työpäivistä ei silleen kauheasti ole kerrottavaa... Tai
olisi, mutta ihan kaikkea ei voi kertoa.
Enkä jaksa uskoa, että ihmisiä edes
välttämättä kiinnostaa mun työpäivät tai elämä ylipäätään.
Välillä tuntuu, että oon ihmisille
vain hyödyke. Muhun otetaan yhteyttä kun on ongelmia, kun tarvitaan
kyytiä, kun tarvitaan kuuntelijaa tai jotain apua... :/
Autan mielelläni, kuuntelen jne. Mutta
en jaksa aina kantaa kaikkea/kaikkia.
En mä ole mikään viemäri johon voi
vaan kaataa kaiken paskan.
Mutta sen verran nyt voin sanoa töistäni, että on ollut aikamoista hulinaa sen suhteen että vasikoita on syntynyt nyt useita... Vielä pari vasikkaa pitäisi tässä kuussa syntyä. Onhan ne söpöjä <3 Välillä ainakin :D.
Ja viikko sitten pestiin navetta, oli mukava 14,5 tunnin työpäivä :D. Mutta nyt on siistiä!
Vapaata oli taas tossa toukokuun
loppupuolella.
Käytiin kummien kanssa pyörimässä
kirppareilla ja kaupoilla, sitten käytiin Amarillossa syömässä.
Omnononm.
Ihmettelin, että mikä ihmeen
paperilappu mun tarjottimella oli... Se oli tää...
OMG!! OMG! Pyhimys <3 <3
Kiitos taas kummeille <3
Mun ilme oli kuulema näkemisen
arvoinen :D. Varmasti, olin ihan WTF?
Mut Pyhimys <3
Joo, ihmiset ei varmaan oikein ymmärrä
tätä mun Pyhimys hulluutta... Mutta ei tarvitsekkaan.
Mä nyt vaan rakastan sen sanoituksia,
puhun niillä, kirjoitan niitä. Ne saa mut aina jaksamaan eteenpäin.
Vaikka just tällä hetkellä tuntuu, että jalat ei jaksa hiihtää...
mut ei ego siedä valittajaa.
Pyhimykselt ja Juulialta ja joltain
kolmannelt tuli hiljattain 5 uutta biisiä. Oon kuunnellut niitä
ihan liian paljon, mutta ei haittaa. Opium on sen levyn nimi <3
Tähän väliin tungen kuvia mun
rakkahista eläinlapsistani <3
On ne edelleen parhautta.
Knipi täytti 7v 22.5! Vanha riiviö <3
Myös mun kummipoika Harmi (kissa) täytti samana päivän 2v.
Lisäksi tungen kuvia mun toukokuisesta
pihastani. Oli tosi nätti piha tuolloin! Kun omenapuut kukki yms. On
tuo piha edelleen nätti, mutta omenapuut ei kuki enää.
11.6 oli taas vapaata, mutta heräsin aikaisin aamulla. Hain isän ja vein hänet töihin.
Itse menin kampaajalle. Ei tehty muuta kuin leikattiin huonoja latvoja pois. Kotona värjäsin hiukseni.
Kampaajan jälkeen kävin kahvilla
Oskarin pihalla :P.
Illalla kävin lenkillä Mimin kaa,
tietysti... Niin kastuttiin ihan läpimäräksi. Sade alkoi ihan
yht´äkkiä.
Joopa. Sen jälkeen olikin taas töitä. Ja yhtenä päivänä oli ongelmaa auton kanssa... Seki varmaa lahoo alle -_-. Haluan Volvon!!
Oikeasti tarviin varmaan kohta uuden auton, mutta eipä tässä ole nyt oikein varaa.
Sen lisäksi tulin tosiaan tähän vammaiseen tautiin. Kauhee kylmänhiki heti kun kävelee. Oksettaa. Ja en oo varma oliko kuumettakin yöllä, ainakin olo oli sen mukainen :(.
Ihmeellisiä painajaisia ja ihmeellistä pyörimistä.
Kai tää tästä taas.
En tiedä. Kaikki on vain niin levällään ja mä olen aivan vitun poikki! En jaksaisi. Ahdistaa kaikki mahdollinen. Pää leviää joka suuntaan, kaikkea pitäisi tehdä mutta en osaa tehdä mitään... Eikä nää hommat hoidu.
Blaa.
Kaikesta huolimatta hyvää Juhannusta näin etukäteen! <3
Loppuun vielä kuva miust ja kummitytöstä kun kävi yks päivä kylässä... Ja kummitytöstä, pikkuinen ihanuus ainakin saa hymyilemään <3 Ei tuota tyttöö voi muuta kuin rakastaa <3
