Heippa!
Se olisi kohta vuosi "lusittu". Koko vuosi on ollut kiireinen, ehkä kiireisin vuosi mun elämässä. Paljon on tapahtunut asioita, hyviä ja huonoja. Kauheasti en oikeastaan edes muista :D. Mutta yritän nyt tehdä tälläisen pienen tiivistelmän vuodesta :D. En mä tiiä tuleeko tästä mitään, mutta ainakin yritän.
Tammikuu
- Väsymystä, stressiä, ahdistusta... Tuntui, että mikään ei ole hallinnassa. Silti löysin tammikuussakin elämästäni niitä hyviä asioita. Niitä asioita mitkä pakotti jatkamaan ja jaksamaan, jotka auttoivat jaksamaan. Ne asiat olivat tietysti pääosin eläimet ja ystävät.
- Kävin autokoulua, teoriakoe meni ensimmäisellä läpi!! :)
-Fyysisiä ongelmia, päänsärkyä ja kauheat vatsakivut --> päivystyksessä käyntejä, itkua koska ei otettu tosissaan. Nämä vatsakivut ja fyysinen huono-olo ovat jatkuneet koko vuoden. Välillä menee paremmin ja välillä huonommin, mutta on lähetteet tutkimuksiin. Vihdoin!
-Mun äiti oli ensimmäistä kertaa mun luona ja se meni yllättävän hyvin.
Helmikuu
-Väsymystä, stressiä, kevätmasennus, angstia. Se on joka kevät, kevätmasennus. Hieman pelkään (taas) ensi kevättä... Miten jaksan? Miten selviän? Kyllä mä selviän, se on ihan itsestäänselvyys. Olen ennenkin selvinnyt, ei ole syytä miksi en selviäisi :).
Mutta ei se tietenkään mukavaa ole :/.
-Koiruus venäytti selän kun oltiin jäällä kävelemässä. Onneksi meni ohi särkylääkkeellä ja levolla. Tämän jälkeen ei ole selkä vaivannut :).
-Itsetuhoa... En saanut ajokorttia ja siinä vaiheessa asiat meni jo niin yli tajunnan kun tuli vaan paskaa niskaan.
-Uudet silmälasit, joista jopa "tykkään"! :)
-Lauma akaattikotiloita <3 hoidossa :)
Maaliskuu
-Ikää tuli lisää.
-Sain sen inssin läpi ja ajokortin!! :) Varmasti yksi paras asia tässä vuodessa.
Autonkin sain hommattua aika nopeesti.
-Kummien kissavanhus Lisbeth Pötkö kuoli :´( <3 (ja Mimistä tuli leski).
Huhtikuu
-Työssäoppiminen navetassa. Oli rankkaa, mutta silti kivaa! Opin paljon ja näyttökin meni hyvin.
- Mun toinen kissa Liitu leikattiin.
-Mulle tuli mun toinen auto, Nissan <3 Lasken nissanin kuitenkin mun ensimmäiseksi autoksi koska alkuun oli vaan pakko saada joku auto.
Toukokuu
-Koira työssäoppiminen Lapissa. Oli ihanaa :). Paljon koiria<3 ja ihanaa kun sai olla kunnollaan maalla. Mimi oli mukana. Pääsin myös näkemään Korouoman, sekä riisitunturin. Ehdin pitkästä aikaa lukea kirjoja...
Kesäkuu
-Paluu Lapista takaisin kotiin.
-Mun torakat sai vauvoja vihdoin ja viimein!!
-Mun mummo kuoli. Mummon asunnon tyhjennystä...
-Paljon autolla ajelua, "maakuntamatkailua".
- Helsinki Pride, jossa oltiin koko päivä kummien kanssa :).
- Joensuuhun kummitusten kanssa ja ekat ristiäiset joissa olin vieraana.
Heinäkuu
-Mummon hautajaiset...
-Mimi kultaisen 7v syndet. :)
-Tampereen reissu kummien, ystävän ja ystävän lasten kanssa :).
-Töitä
-Reissu Jyväskylään äidin ja siskon luokse, ystävä oli mun mukana <3
Elokuu
-Ehdin olemaan piiiitkästä aikaa kummeilla kunnollaan <3 (viikon)
-Aksut sai terran :).
-Koulu alkoi. Kahdessa viikossa olin saanut suoritettua jo monta kurssia. Olin todella ahkera ja tunnollinen. Mun tunnollisuus on jatkunut koko syksyn, voin olla ylpeä itsestäni :).
Vain 2 poissaoloa ja niihin on syyt.
-Elokuussa olin onnellinen ja olen sitä edelleen. Alkuvuosi meni päin vittuja, kuten yleensä keväisin menee mutta kesästä/syksystä lähtien asiat ovat olleet hyvin pääosin.
Syyskuu
-Koulun navetassa oli työnjohtoviikko, jota stressasin mutta se meni hyvin. Outoa, että nyt on koulun navetassa kaikki työviikot tehty... Tavallaan jopa haikeaa.
-Vain elämää alkoi! :D
-Mulle tuli kolmas kissa, Knipi <3 Rakas. Tää on kanssa yksi vuoden kohokohdista.
Lokakuu
-Akaattikotilot teki vaaveja.
-Pohjoisen reissu ystävän kanssa :). Kuusamoon ja sit Posiolle.
Marraskuu
-Koulun lisäksi töitä. 26 päivää putkeen ilman vapaata. Oli osittain rankkaa toki, mutta yllättävän hyvin jaksoin. Ihanaa kun sai töitä! :)
Joulukuu
-Terapia loppui...
Muutakin tottakai on tapahtunut, mutta tuossapa ne "pääasiat". Aika paljon kaikkea. Eikö? :D.
Mutta kuten tiedätte nii mie kirjoitan ehkä turhankin tarkkaan tänne mun kuulumisia ja ajatuksia niin kirjoitellaan nyt sitten tän vajaan kahden viikon tapahtumat tähän vielä tarkemmin ;).
20.12 Mie lähin kotiin, kummeille. :). Menin aamusta niin ehdittiin vakkarikahvilaankin :).
Eipä siinä ihmeempää.
21.12 Meni taas muutama tunti vakkarikahvilassa ihmetellessä :D. Mie väritin värityskirjaa... Ostin tokmannilta uudet värikynät :).
Käytiin ystävällä kylässä. Piirsin mun ystävän pojan kanssa... Piti piirtää minioni :D. Minionit on niin parhaita <3
Käväistiin ennen aattoa myös Lahdessa ostoksilla. Ostin itselleni värityskirjan ja stabilot :).
24.12 Oli jouluaatto. En oo erityisesti mitään jouluihmisiä vieläkään... Ei tuntunut yhtään joululta, kun sää on tollainen. Mutta eipä haitannu mua ollenkaan, kun ei tulisikaan niitä kovia pakkasia :). Mimi söi jouluaattona ruohoa, ihan oikeesti.
Vietiin eläintenhautuumaalle kynttilät, sen jälkeen käväistiin viemässä kynttilöitä ihmisille. Mie vein molemmille mummolle. Isän äiti on kuollut jo jotain 8v sitten. Hällä on hautakivi, mut mummo joka kuoli kesällä niin hällä on laatta muistolehdossa.
Illasta syötiin jouluruokia ja katsottiin kätyrit elokuva :). Minionejaaaaaa<3
Lähdettiin kiireellä iltakirkkoon... Käyn ehkä kerran vuodessa kirkossa.
Ja oikeasti hermo menee näihin saatanan matuihin! En tiedä meneekö mulla hermo enemmän itse matuihin vaiko noihin suvakkeihin... ARGHH. Toisaalta ilman matuja ei ois noita suvakkiämmiäkään... tai suvakkimiehiä.
Oltiin siellä kirkossa. Ensinnäkin jokin matu kantoi ristiä! Miksi he tulevat kirkkoon, kun ovat islamin uskoisia?
Sitten 20min myöhässä pölähti kirkkoon näitä matuja... Yksi "juoksi" ympäri kirkkoa kuvaamassa, kyllä se häiritsi!
Melkein pahin oli tää niiden seurassa ollut suvakki-ohjaaja. Räpläsi kännykkää aina kun ei selittänyt jotain niille ählämeille. Onnistu tiputtamaan sen puhelimensakkin kauhealla metelillä.
Osa jumalanpalveluksesta luettiin arabiaksi, MIKSI???
Ehtoollisen jälkeen suurin osa näistä matuista lähti vaikka palvelus jatkui... Ne jäi kirkon pääovien eteen tupakalle ja koko kirkon eteinen haisi röökille :(. Hermo menee!!!
Fakta on se, että näistä matuista ei ole muuta kuin haittaa. Tilastot puhukoon puolestaan...
Noh ehkä nää ääliösuvakit herää siinä vaiheessa ku niille jotain tapahtuu, silloin voi olla vaan liian myöhäistä.
26.12 Lähdettiin kummien kanssa piiitkästä aikaa reissuun! :). Mimitys hoitoon vaimolle ja menoks... Vaimo sai tosi ihanan joulukuvan Mimistä <3
Mentiin Helsinkiin ja pikalaivalla yli. Oli kyllä aikamoiset aallokot, oli ehkä vähän huono olo. Ei onneksi pahasti.
Oltiin 2 yötä Metropol hotellissa. Ihan ok hotelli muuten, mut henkilökunta kun ei osaa hymyillä tai tervehtiä niin ei osaa...
Illalla pyörittiin Tallinnassa ja käväistiin syömässä pizza Americanassa :). Illasta käväistiin kahvilla ja hotellilla juotiin viiniä. On se vanha kaupunki vaan kaunis <3
Seuraavana päivänä mentiin rocca al mareen shoppailee. Ostin itselleni ihan tavallisen mustan hupparin cropp nimisestä kaupasta :). Isällekkin löysin sieltä t-paidan, onpa edes jotain joululahjaa hälle! :). Itselleni löysin myös korviksia, nuo kun tuppaa aina häviämään.
Prismasta ostin paljon karkkia, vähän itselle, jonkun verran isälle ja siskolle _paljon_ karkkia. Hän kun ei kuulema halunnut lahjaksi muuta kuin herkkuja niin saa sitten kunnolla herkkuja ;D.
Käytiin syömässä oikein hyvää intialaista ruokaa little india nimisessä paikassa :P.
Illasta käytiin alkoholi ostoksilla. Miettii, että mitä kaikkea sitä ihminen tekeekään rahan takia. Raahaa kauhean määrän alkoholia virosta suomeen. Itselle tuli ostettua punkkua, rose-viiniä, rommia ja likööriä. Mulla menee varmaan ikuisuus että saan juotua noi juomat tuolta mun kaapista... Kun siellä on paljon muutakin. Sen siitä saa kun ei ryyppää. En laske omaa juomistani ryyppäämiseksi, koska milloin olen menettänyt kontrollin kännissä tai sekoillut silleen, että olisin saanut elämäni sekaisin? Kontrollin olen menettänyt 15vuotiaana ollessani ekaa kertaa kännissä ja elämääni sekaisin ryyppäämisen takia en ole saanut koskaan. Ja milloin mulla olis ollu krapula? öö... noin 1,5v sitten.
Mutta joo, käytiin virukeskuksessakin hiihtelee :D.
 |
| virukeskuksesta |
Ostin siskolle hello kitty kellon lahjaksi :). Kun siskolla ei sattuneesta syystä oo rannekelloa :D. Sisko oli unohtanut sen isälle... Mun piti viedä se Jyväskylään, mut ajattelin että on kätevää olla töissä mukana työhaalarin taskussa kello kun en kesällä kantanut puhelinta mukana töissä. Ja sitten pesin mun haalarin ja se kello oli siellä taskussa. Hups. Mut toivottavasti tää kelpaa siskolle.
Käytiin juomassa oluet Olde Hansassa. Oli aivan upea paikka... vähän toista kuin Harald. Aitoja kynttilöitä ja aitoa musiikkia, muutenkin todella hieno paikka :).
Seuraavana päivänä myö palattiin Suomeen laivalla.
Eipä siinä, oli mukava reissu :) ja ihanaa pitkästä aikaa päästä vähän pidemmälle reissuun!
Espoossa käväistiin kylässä ja sen jälkeen hakemaan Mimitys mun vaimolta :).
Tänään tulin kotiin, huomenna se olisi isälle meno ja ens vuoden puolella takaisin.
Uuden vuoden vietän todennäköisesti sisällä, koska koirat pelkää raketteja.
Jepjep... Ai niin ostin myös kynsilakkaa virosta, joten voisin pitkästä aikaa lakata kynnet :). Niin ja värjäsin joskus ennen reissua hiuksetkii... Lilat edelleen.
Nyt olen siis vain yhden yön kotona... Lenkillä kävin Mimin kanssa jo, oli toistaiseksi rauhallista. Mutta kyllä miulla on turvasumute taskussa. Enkä kävele Tallukalle päin "suoraan". Kierrän sen jätelaitoksen niin kaukaa kuin voin!
Puhelimessa kamera päällä valmiiksi, jos jotain jostain syystä sattuu. Kannattaa kuvata todisteita, jos vaan pystyy... Tosin luulen, että siinä vaiheessa mä juoksen ja soitan poliisia paikalle, enkä kuvaa.
Jos pakolaisia tulee vastaan niin aion yrittää suhtautua niihin suht neutraalisti, ainoa että otan koiran mahdollisimman lyhyelle ja vaikka olisi lapsia ja tultaisiin kysymään että saako silittää niin ehei, ei saa.
Sori, päädyin taas jauhamaan noista saastoista mutta kun ottaa niin helvetisti päähän!!!
Mutta jos unohdetaan nuo maahantunkeutujat nii-in mulla menee edelleen hyvin :).
Toivon, että jokaisella on mennyt joulu mukavasti :).
Toivon, että vuosi 2016 on hyvä ja onnellinen kaikille teille lukijoille <3
Kiitos tästä vuodesta! Kiitos jokaisesta itkusta ja naurusta, kiitos jokaisesta hymystä, kiitos avusta, kiitos kaikki monet ihmiset joiden kanssa olen viettänyt aikaa tänä vuonna!
Valitettavasti olen ollut kiireinen ja olen sitä vielä ensi vuonnakin, mutta muistakaa ystävät että ette ole mulle tyhjää missään nimessä. Olette todella tärkeitä <3 Teidän takia täällä jaksaa! :)
Tammikuu on kohta, mun pitää tehdä enkun tehtäväpaketti valmiiksi, kirjoittaa puhtaaksi liikuntapäiväkirja, viikonloppu töitä, soittaa TOP-paikalle + käydä tutustumassa siellä, täyttää työssäoppimisilmoitus, viedä elukat hoitoon ja muuttaa 2kk lähelle Tamperetta.
Sen jälkeen 2kk jossakin parsinavetassa työssäoppimassa... Eli alkuvuosi on jo hyvinkin täynnä :D.
Mutta joo, kiitän ja kumarran. Palataan ensi vuonna! Hyvää uudenvuoden aattoa ja juhlikaahan rauhallisesti ;).
Muistakaa että raketteja saa ampua klo 18-2! Siinä on monta tuntia pelkäämistä koirilla, ajatelkaa myös muita!
Moi!
Haluan kirjoittaa ensin sellaisesta asiasta kuin joulumieli. Mitä on joulumieli?
Mie käsitän, että ihmiset ajattelee joulumielen olevan välittämistä toisista, vilpitöntä auttamista ja hyvän mielen jakamista.
Sitä ihmettelen, että miksi tuota kaikkea pitää kutsua joulumieleksi? Miksi vain tiettynä aikana vuodesta "pitäisi" olla hyvä toisille?
Mun mielestä ihmisiä voi auttaa ympäri vuoden, jakaa hyvää mieltä ja välittää ihmisistä ympäri vuoden :).
Aika tekopyhää auttaa vain joulukuussa, koska on joulu tulossa...
Tarkoitukseni ei ole nostaa itseäni jotenkin jalustalle, en miekään joka ikinen päivä oo mitenkään hyvällä tuulella tai joka ikinen päivä auta jotain ihmistä.
Mulla oli jotain muutakin kirjoitettavaa, jostain toisesta "yleisestä" asiasta mutta ihan ku nyt muistaisin :D. Jos muistan niin kirjoitan sitten...
Miten ihmeessä aika kuluu taas niin nopeasti? Mut kerrotaan ny näitä mun kuulumisia, vaikka taaskaan tiedä kiinnostaako ketään.
Marraskuun lopussa ei kai sen kummempia. Kummit käväs kylässä taasen 26.11 ja myös 27.11 :). Ollaan viime aikoina nähty aika paljon <3.
Katottiin itse ilkimys leffat. Just parhaita. Minioneja, minioneja, minioneja, minioneja, minionejaaaaaa <3<3<3<3<3<3
27.11 oli perjantai ja koulussa tätä opettajaa... Juuri sitä, josta tehtiin valitus. Valitettavasti meidän valituksesta ei ole näköjään ollut mitään hyötyä :(. Meillä on menossa tuotantoeläinten erikoistumisopinnot ja opettaja puhuu meille ku pikkulapsille. Tai lukee meille nettisivuja. Kyllä! Me istutaan pulpeteissa ja opettaja lukee nettisivuja meille suoraan. Kaiken huippuhan on se, että se ei oo lukenut niitä ennen tunnille tuloa.
Ollaan kuvattu tän opettajan "opetusta" todisteeksi... Mrh.
Oon koulussa oppiakseni, joten meidän kuuluu saada opetusta! Ottaa niin päähän!
Sit oon jauhanut varmaan satakertaa päihdeongelmista, mutta pakko taas avautua. Mä oon joku vitun juoppo/narkkimagneetti. Oikeesti!
Yks henkilö paljastu juopoksi.
Ymmärrän edelleen, että miksi jotkut/monet ihmiset ajautuu alkoholismiin/huumekoukkuun. Ymmärrän sen pahan olon, sen miten siihen jää koukkuun...
Mutta mulla menee hermo alkoholistien sekoiluun yms.
En ala päihdeterapeutiks enää yhdellekkään ihmiselle. Oon ehkä julma, mutta mun mielestä päihderiippuvaisille pitää kyllä tarjota apua, sekä hoitoa... Mutta silti mua ärsyttää, kun juoppoja oikein tunnutaan hyysäävän. MUR!! PRKL!!!
Oon btw jääny koukkuun yhteen peliin :D. Hay day:hyn. Iha älyttömän hyvä peli.
Marraskuun vika viikonloppu oli pitkästä pitkää aikaa omistettu mulle :).
Oon aina nähnyt tosi sekopäisiä ja omituisia unia. Unet on jänniä, kun kukaan ei oikein varmaksi tiedä mitä ne on ja mikä niiden merkitys on... Ehkä oon taikauskoinen, mutta uskon että unilla on joku syvempi merkitys. Ne kertoo jotain minusta, koska ne tulee mun alitajunnasta. Ja uskon mä, että unissa voi nähdä jotain "merkkejä" tulevaisuudesta/asioista.
Jonkun verran kirjoittelen unia ylös niin tässä nyt yks uni...
Asuin Jyväskylässä ja kävin lukiota, mutta se olikin päiväkoti jossa mun hyvä ystävä oli töissä. Vuodenaika oli talvi, joulu oli tulossa mutta miut oli pyydetty tekemään ulos saippuakupla esitys. Puhaltelin saippuakuplia ja tein jollain laitteella saippuakuplia, lapset olivat innoissaan :). Mun ystävä laittoi lapset päikyille ja alkoi puhumaan mulle, että oli joutunut käymään yhden lapsen kotona. Sen lapsen kotona oli kuulema ollut ihan hirveää (samalla näin sen kämpän mistä mun ystävä puhui). Tavarat oli olleet sotkussa, sekä likaisia. Mun ystävä oli pelännyt, että mitä kaikkia bakteereja se saa sieltä joten kun oli päässyt pois sieltä kämpästä oli mennyt omaan kotiinsa ja samantien suihkuun.
Suihkun jälkeen mun ystävä laittoi jalkaansa antitoksiset alushousut ( :D mistä mun pää repii tälläisiä juttuja?)
Olinkin siwassa, jossa oli todella laaja valikoima. En muista mitä olin ostamassa, mutta tunsin kassan. Seurustelin jonkun tyypin kanssa, mut se tyyppi oli hävinnyt koko kaupasta. Olin vihainen sille tyypille ja juttelin sen kassan kanssa siitä. Aloin maksaa mun ostoksia, mutta en muistanutkaan mun kortin tunnuslukua. Vaihdoin korttia, mutta enpä muistanut senkään kortin tunnuslukua.
Lähdin pois sieltä siwasta, en oo varma missä kaupungissa olin. Kävelin jokatapauksessa siellä pitkin katuja, päädyin johonkin liikkeeseen. En muista mitä siellä tapahtui, mutta se oli korukauppa.
Olinkin mun yhden ystävän äidin pihalla. Sen mun ystävän äidin asunnossa asui mun naapuri (se jonka kaa oon riidoissa.) Se mun naapuri sanoi mulle jotain siinä pihalla, en muista mitä sanoi mutta muistan että sen äänensävy oli neutraali/kiltti.
Menin sen mun naapurin (eli mun ystävän äidin) asuntoon. Siinä asunnossa asuikin mun pappa. Se mun naapuri ja mun pappa seurusteli...
Kerroin papalle siitä, että oon riidoissa sen naapurin kanssa. Pappa sanoi, että se tekee siitä mun naapurin elämästä helvettiä.
Sen jälkeen olin papan kanssa terkkakeskuksessa, en tosin muista mitä siellä tapahtui.
Olin jälleen Jyväskylässä ja olin saanut kauhan...sen kauhan toinen puolikas piti täyttää hunajalla ja toinen puoli kaurahiutaleilla, lisäksi olisi pitänyt johonkin kohtaan laittaa jotain jauhoa.
Olin laittanut noi yllämainitut ainesosat kauhaan ja maistoin, ei maistunut hyvältä.
Joku sanoi, että ei sitä vielä kuulu syödä, että pitää ottaa johonkin laatikkoon Sysmän hiekkaa ja peittää se kauha sillä sinne laatikkoon ( :D, ei elämä näitä unia).
Eihän mulla mitään Sysmän hiekkaa ollut, mutta avasin ikkunan ja kurotin siitä ottamaan hiekkaa. Just ja just yletin maahan asti. Mun kädestä tippui rannerenkaat maahan ja mua hävetti, kun joku näki sen.
Maassa oli lunta, mutta kaivoin sen alta hiekkaa. Peitin sen kauhan hiekalla sinne lootaan, jonka jälkeen aloin ihmettelee että miten ihmeessä siihen lootaan mahtuu keksejä, joita siihen lootaan piti myös laittaa. Ne keksit oli kaikki eri muotoisia. Järjestelin ne keksit sinne laatikkoon.
Olinkin taasen ulkona, ulkona oli paljon lapsia. Mun ystävän sisko meni kivirappusia ylös jonkun lapsen kanssa ja sanoi mulle, että "Ei nää lapset meitä tunne".
Tän jälkeen olin yht´äkkiä kerrostalon yläkerrassa jonkun vieraan perheen kanssa. Näin ikkunasta hiiren poikasen, joka olikin oravan poikanen...tottakai mä olin innoissani ja huudahdin "katsokaa orava". Yksi mun ikäinen nainen ei reagoinut ollenkaan ja aloin tyylii raivoo sille, että "katso nyt!!" Ei se katsonut. Se orava häipyi ja sen jälkeen se nainen sanoi, että sitä oksettaa kaikki oravat kun se oli kerran nähnyt oravien parittelevan. Kelasin vaa, että miten ihmeessä ihminen on voinut noin paljon erkaantua luonnosta...
Että noin terveitä unia mä näen :D.
Mun unissa pyöri tossa marraskuun lopussa hyvin tiivisti mun eno ja pappa. Ajattelin, että ehkä niillä on mulle jotain asiaa. Soittelin enolle, mut eipä sillä ollut mulle sen erikoisempaa asiaa.
Mutta joo, lauantaina kävin kaupasta hakee glögiä ja pipareita. Tulee huono-olo jos vetää 150g pipareita putkeen... Ostin myös punaviinipullon :). Joo-o, eka raivoon alkoholismista ja sit sanon että oon juonut punkkua :D.
Noh se, että juon joskus punkkua ei oo alkoholiongelma :). Mutta sellainen vapaapäivä.
Osasin olla vaan... Mulla oli kaikki mitä voi tarvita, omaa aikaa, kissa ja punkku :D.
Lauantaina mie liityin moneen eri facebook ryhmään ja laitoin niihin asunnonhaku ilmoituksen :). Muutenkin asunnonhaku ilmoituksia on laitettu joka puolelle nettiä... Lisäksi mie tein koneella asunnonhakulappuja ja väritin/koristelin niitä, että ne näkyy paremmin. Käytiin levittelee niitä ympäri maakuntaa kummisedän kanssa.
Yrityksen puutteesta miuu ei voi syyttää tässä asunnonhakemis asiassa...
Tuijjottelin sunnuntaina typeränä tv:tä pitkästä aikaa... On se välillä ihan kivaa katella jotain "aivot narikkaan" ohjelmaa. Aina ei jaksa miettiä asioita.
Tuntuu, että mietin liikaa kaikkea. Ajatuksia päässä aina kymmeniä.
Mulla oli vihdoin ja viimein lääkäri marraskuun viimeinen päivä :). Koululääkäri, se on tosi mukava ihminen. Ja se otti mut tosissaan!! JEE!! :) :).
Sain lähetteen perusverenkuvaan, keliakia- ja laktoosi-intoleranssi testiin. Lisäksi ultraääneen ton sapen takia. Pitäisi vaan varata ne ajat labraan.
Silmään sain lääkkeet. Sormen tunnottomuudelle tuskin mitään voi tehdä...
Koulun jälkeen lähdin Lahteen ostoksille. Kaverina ostoksille lähti kummisetä. Ostin kisuille hiekkaa ja Mimille ostin kuivista. Mimi on syönyt golden eaglea, mutta nyt ostin barking heads nimistä kuivista. Ainakin se vaikuttaa hyvältä ruualta sisällön suhteen :).
Muutakin ostin taas, mutta en mie muista niin pitkälle...
Illalla käytiin raxsissa syömässä, omnomnommnomnommmmmm. Rax menee arkisin muuten yllättävän aikaisin kiinni, klo 20.00.
Joulukuu alkoi... Mua ei haittaa, että on syksyinen ilma. Ihmetyttää vaan. Eikä oikein osaa käsittää, että kohta on joulu. En oo kovin jouluihmisiä, ni ei haittaa.
Oikeastaan mua vähän ahdistaa/stressaa toi jouluaatto. Kun en tiiä missä olisin... Ku isä olettaa kuitenkin, että olisin sen kanssa. Jajaja... huoh.
Anyway 4.12 vietiin niitä asunnonhakulappuja ympäri maakuntaa kummisedän kanssa. Samalla vein ilmoituksia Vääksyn mielenilmauksesta vastaanottokeskusta vastaan.
Kummit tuli yöksi mun luokse<3 Lauantaina kummisedän kaa lähettii jatkaa lappujen levitystä :). Ja mulla on fiksuja lauseita... Mun piti sanoa "hyvin helposti kaatuu juomiseen parisuhde" Niin meikä sanoo "hyvin helposti kaatuu juomiseen viina" :´D.
Naurua mun elämästä ei ainakaan puutu :) :D.
Kun naurestelen omille ajatuksilleni, tapahtumille, ystävien ja kaverien jutuille, eläimille, nettijutuille. Milloin millekkin. Ainaki osaan nauraa itselleni :D.
Illalla käväistiin pizzalla kummisedän kanssa Lahden vaparilla olevassa pizzeriassa, kompasissa. Hyvää oli :P.
Sunnuntain olin kotona, aloin kyl kattoo linnanjuhlia mut en jaksanu kattoo niitä kokonaan...
7.12 Aamulla kävin lahdessa kampaajalla :).
Olin toki koulussa. Oon edelleen ollut todella tunnollinen opiskelija ^^. Koko syksynä mulle on tullut VAIN 2 poissaolo päivää ja pari kertaa oon hieman myöhästynyt koulusta.
Illalla ajelin Karismaan josta kummien kanssa mentiin Nastolaan katsomaan asuntoa.
Kerrostaloasunto, siisti ja 38neliöinen. Tosin ei olis uskonut, että siinä olis niin vähän neliöitä... Olisin saanut sen asunnon, mut en ottanu.
Illalla käytiin kummien kanssa mun vaimolla kylässä<3 :D.
10.11 Taaaas Lahteen. Tällä kertaa menin isukille, kun en oo ehtinyt sieläkään olee...
Perjantaina mie menin sitten terapeutin kanssa syömään Haraldiin. Hyvää ruokaa oli :).
Se oli ihan viimeinen kerta terapiaa... Ei meistä kumpikaan oikein osannut ajatella terapeutin kanssa, että se on viimeinen kerta. Nopeasti on 4 vuotta mennyt ja paljon on tapahtunut.
Voi olla, että kuvittelen mutta musta tuntuu että mun elämässä tapahtuu hirveästi asioita. En pysy itsekkään perässä.
Höpöteltiin terapeutin kanssa paljon. Kumpikaan ei kuitenkaan ollut hyvästejä heittämässä, 4v aikana on kuitenkin muodostunut aika kiinteä suhde ja kyllä terapeuttia kiinnostaa mun asiat ja mun elämä, sekä mun hyvinvointi oikeasti.
Ei se terapeutillekaan ole helppoa, se että terapia loppuu. Käväisen jossain vaiheessa tapaamassa terapeuttia ja onneksi puhelimet on keksitty.
Vaikka en osaa silleen ajatella asiaa, niin se että terapia loppui on oikeasti aika iso asia mun elämässä. Mutta kuten kirjoitin, elämä on ajanjaksoja.
Olin käynyt aikaisemmin katsomassa asuntoa Padasjoella jonka halusin. Olis ollu niin unelma<3
Perjantaina selvisi, että en päässyt siihen vuokralle :´(. Otin sen tosi raskaasti. Ihan älyttömän raskaasti. Menin terapeutin tapaamisen jälkeen mun vaimolle ja siitä lähdinkin Heinolaan hakee kummisetää... En halunnu mennä isälle, ku oli niin paskafiilis.
Pyörin kummisedän kaa siinä Lahdessa ja illalla isälle takas.
Lauantaina lähdettiin kummisedän kanssa Vääksyyn mielenilmaukseen, Vääksyn vastaanottokeskusta vastaan. Jokuhan oli tallukan (kirjoitan tahallani pienellä) tuikannut tuleen edellisenä yönä :D.
Mutta mielenilmaus oli erittäin onnistunut!! Paljon oli ihmisiä paikalla ja rohkeasti käytettiin puheenvuoroja. Hyvä näin. Kiitokset vaan järjestäjälle! :). Alla muutama kuva.
Eipä siinä, miekkarin jälkeen takas Lahteen isälle. Sunnuntaina kävin vaimokkeen kaa syömässä Lahden kompassissa. Hauskaa oli :D.
Sunnuntaina auto ei meinannut lähteä käyntiin. Sanoin siitä isälle, että se ei meinannut lähteä käyntiin että voisiko vähän katsoa sitä?
Ei voinut, voi vittu. Se sano vaan "se on normaalia" "jos se johtuu kosteudesta" "Kyllähän munkin auto välillä on tota tehnyt"..
Maanantaina koko auto ei sitten lähtenyt käyntiin. Vitutti! Istuin autossa ja itkin vaan... Soitin kummisedälle. Kävelin koiran kanssa yli 5km kaupunkiin ja kävin juomassa glögiä roberts coffeessa. En ees soittanut isälle, jos ei vittu voinut katsoa autoa ni ei vittu sitten.
Käytiin kummien kaa ostaa mun autoon uusi akku, onneksi oli vain siitä kiinni toimimattomuus.
Kierreltiin kummien kaa taas kauppoja ja käytiin mäkissä kahvilla. Illalla käytiin taas vaimon luona kahvilla :D.
Niin joo, oikeasti mun vaimo on vaa mun erittäin hyvä ystävä mut koska se on mun vaimo niin puhun hänestä vaimona :D <3.
17.12 Oli vika päivä koulua ennen lomaa :). Meillä oli koe, joka tuskin menee läpi :/. Mutta tää oli tän open joka ei osaa opettaa koe. Ja koealue oli 110 sivua :D. Lue siinä nyt kaikki silleen, että muistat kun asiaa vaikka muille jakaa...
Multa kysyttiin kyllä olenko valmis tekee töitä lomalla ja tottakai olen, mutta nyt ei oo tullut lomituskeikkaa tietoon. joten loma vaikuttaa olevan oikeasti loma o_O :).
En valita, ihanaa kun on joskus vapaata<3
Illasta hain 2 terraarioita jotka olin ostanut. Pienempi oli ihan helppo kantaa, mutta isompi oli haasteellisempi. Ei se paino vaan koko. Sain vekin sormeeni ku kannoin sitä yksin sisälle. Mutta nyt on aksuilla vielä enemmän tilaa temmeltää :). Pikku terraan tuli toistaiseksi vaavikotilot.
Eilen matka suuntautui Hollolaan Mimin ja Knipin kanssa. Mentiin eläinlääkärille. Knipi sirutettiin. Eläinlääkäri sanoi, että Knipi on hyväkuntoinen ja kiltti kissa :). Silmäkään ei värähtänyt kun laitetiin siru niskaan. Vähän Knipillä on hammaskiveä ja jotain ylimääräisiä poskihampaita. Mutta eipä niistä kuulema silleen oo haittaa. Pitää jossain vaiheessa viedä Knipikin hammashoitoon.
Mimillä oli hammaskiven poisto. Suu on kunnossa ja ikenet myös. Koira on myös kunnossa, tassusta löytyi purkan pala :D. Tiiä missä hää on tassuttanut menee.
Menin Knipin ja Mimin kanssa isälle eläinlääkärin jälkeen. Mimi heräili jo ku pääsin isän pihaan, mutta onneks malttoi nukkua päivällä lisää. Toinen oli ihan pökerryksissä koko päivän... Knipi seikkaili isällä :). On se ihmisrakas ja rohkee kissa <3
Illalla kävin ystävän luona pikaiseen, vaihdettiin joululahjat :).
Tää päivä on omistettu taas mulle... Kävin kahvilla ja hain pizzan :P. Huomenna sit kummeille.
Oon ihan koukussa edelleen Pyhimyksen musiikkiin, etenkin siihen uuteen levyyn <3.
Mut nyt oon kuunnellut muutaman päivän melkeinpä vaan kahta kappaletta... Nikke Ankaran rullaa kappaletta :D. Ja vielä enemmän Anssi Kelan Petri Ruusunen biisiä <3. Ihan älyttömän hyvä kappale mun mielestä :). Siitä kappaleesta on toi tän tekstin otsikko.
Väsyttää.....
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille! :) <3
Ja hauskaa uutta vuotta!
Palaillaan varmaankin ensi vuonna taasen... Moimoi :).
Terve tai en mä siitä terveestä tiiä.
Mun pää on aika tyhjä, mutta ehkä tästä jotain syntyy...
Tänään oli toiseksi viimeinen kerta terapiaa. Outo olo. Viimeisellä kerralla mennään syömään.
4 vuotta on pitkä aika, se kuulostaa pitkältä ajalta mutta se on mennyt todella nopeasti.
Miten tiivistäisin neljän vuoden psykoterapian?
Ainakin yksi asia on varma, mulla on ollut todella hyvä terapeutti, josta on ollut mulle oikeasti apua.
Varjoista valoon, negatiivisesta ihmisestä positiiviseksi.
Välillä mietin, että miten mun psykoterapeutti tai muutkaan terapeutit jaksaa tehdä niiden työtä?
Kuunnella ihmisten valitusta päivästä toiseen, toisaalta ehkä siitä työstä tekee hienon se, että pääsee auttamaan ihmisiä. Se, että näkee ihmisen muutoksen. Tietäen, että on osa sitä.
Mun kohdalla terapia on toiminut, oon ollut sitoutunut. Olin sitoutunut terapiaan, itseäni varten. Kuulema kaikki potentiaali on ollut mussa aina, terapeutti on nähnyt sen aina.
Minä en ole nähnyt sitä aikaisemmin.
Ainakin mulla on asenne kohdillaan elämää kohti.
Paljon olen muuttunut. Jaksan ihmetellä muutosta itsessäni vaikka kuinka monta kertaa. Elämä ja ihmismieli on kummallinen.
Huvittaa vähän sanoa 23-vuotiaana, että tietää jotain elämästä. Ihan pentuhan mie vielä oon, silti uskallan väittää että oon kokenut paljon.
Kaikesta paskasta on selvitty ja olen ylittänyt itseni varmaankin satoja kertoja. Kaikesta siitä pahasta on tullut voimavara. Selviydyn kaikesta.
Se kaikki viha, jatkuva viha. Missä se on? Hävinnyt :). Tottakai mie oon vihainen välillä, jokainen on. Se ei ole vallitseva tunnetila.
Viha on ollut mun suojakuori, miksi mä tarvitsisin sitä vielä?
Sekopää ja omituinen mä tulen aina olemaan :D.
Äff, jotenkin vaan niin outo olo. Käyn joskus moikkaamassa terapeuttia toki, mutta kuitenkaan emme näe usein. Elämä on ajanjaksoja, tämä oli yksi.
Pää hakkaa tyhjää.
Mulla pyörii usein ajatuksissa yksi sana. Siis vain yksi sana, tosi usein. Se on outoa. Ennen se sana oli appelsiini ja sen jälkeen se sana oli historiankirja. Nykyään se sana on aurinko.
En mie tiedä miksi se sana pyörii mun päässä tai miksi mulla on joku sana joka toistuu todella usein mun päässä. :D.
Mun päässä pyörii myös Pyhimyksen uuden levyn kappaleet, tosi usein. Tuntuu, että melkein mitään muuta kuuntelekkaan ku Pyhimystä nykyään.
Mun elämä on ollut kiireistä taas.
Mulla oli 26 päivää putkeen koulua/töitä. Olin viikonloput, ma ja to aamut lomittamassa :). Ja joka arkipäivä koulussa.
Ihmeen nopeasti se meni. Olen tosi tyytyväinen, että sain töitä :). Saanpa vähän rahaa ja ennen kaikkea kokemusta.
Keväällä valmistun (toivottavasti), jos nyt teen jo töitä niin toivottavasti olisi töitä valmistumisen jälkeenkin.
Oon mie ahkera :). Kerrankin tuntuu siltä, että edes jotain on saanut aikaan...
Vaikka pääasia ajasta on mennyt koulussa ja töissä olen toki vähän muutakin tehnyt.
Omat elukat oon tottakai hoitanut ja alle muutama kuva mun hölmöläisistä <3
 |
| Knipi <3 |
 |
| Aksunen. |
 |
| Torakka vauva, 6kk. |
 |
| Vaavikotiloita. |
 |
| Meeri Kaalinen <3 |
Väsyttää aika hemmetisti nyt.
Mutta siis 6.11 kävin Lahdessa taas. Piti olla terapia, mutta olin väärässä ajassa. Hävetti kyllä niin hirveästi se mun sekoilu terapia ajasta, sellaista sattuu :).
Näin pikaisesti ystävää, käytiin kahvilla. Sen jälkeen menin kummisedän kanssa syömään pancho villaan :P. Ostin kisuille mustista & mirristä raksuja vaikka eipä tuo mun uusin kisu Knipi syö raksuja. Yritin saada sen syömään raksuja, mut Knipi voitti :D.
7.11 olin töissä, samoin seuraavan päivän ja aamun.
Koulussa on ollut kivaa ja vähemmän kivaa :D. Meillä on yksi opettaja, joka valitettavasti on epäpätevä opettamaan ainakin tuota ainetta. Käytiin ryhmän kanssa puhumassa siitä opettajasta meidän koulutuspäälikölle. Tekee parhaansa. Meidän kuuluu saada opetusta, kun ollaan oppimassa. Jos opettajan asenne on se, että se puhuu meille ku 8 vuotiaille tai selittelee täysin omiaan, eikä osaa selittää kun kysytään jotain sen diaesityksestä. Suuttuu siitä jos kysytään. Eh :D.
Mutta on meillä onneksi päteväkin opettaja... Käytäntöä meillä on vaan kerran viikossa, mutta käytännön tunnit on just hauskoja :). Sellaista haahuilua osittain, mut oon oppinutkin jotain.
Yhdellä navettatunnilla peiteltiin navettakisu työhanskoilla :D.
Viime viikolla sain taas kaksi kurssia valmiiksi :).
Mun pitäisi suorittaa liikuntakurssi omalla ajalla, jos vihdoin ja viimein saisin aloitettua jonkun uuden harrastuksen. Nyrkkeilyä oon ajatellut, kun harrastin sitä silloin joskus jonkun aikaa ja tykkäsin kyllä lajista. Täytyis vaa olla hyvä porukka. Pitäisi etsiä se liikuntapaikka.
Liikun kyllä vapaa-ajallakin paljon, kun lenkitän koiraa. Työtkin on fyysisiä.
Isänpäiväkin oli. Olin töissä, mutta on se mun isä vaan maailman paras isä <3 :).
13.11 kummit <3 tuli kyläilemään mun luokse, illaksi. Kahvit juotiin ja sen semmosia. Sain kummitädin entisen puhelimen koekäyttöön :). Se on mun kakkospuhelin nyt, mut kyl mie ostan sen omakseni. Pitää käydä hakee vaan ykkösliittymään mikrosim kortti.
Puhuin siitä vihasta aikaisemmin... Tässä yksi asia mikä saa mut erittäin vihaikseksi!!
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/11/18/turvapaikanhakijat-majoitetaan-vaaksyssa-hotelliin
Eli siis hotelli Tallukkaan tulee pakolaisia about 500. Jos ei oo selvinnyt jo niin mie pelkään noita miehiä jotka tulee. Niillä ei oo mitään kunnioitusta naisia kohtaan. Helvetti. 10% Vääksyn asukasluvusta. Asun viel suht lähellä Tallukkaa, arrrhhhggh. :(
Ja Tallukan omistaja tavallaan petti koko Asikkalan. Mut ei se välitä, se ei ees asu Suomes.
Huoh. Miksi miksi miksi?
Onneksi kuitenki varmaan pääosin perheitä.
Mutta 19.11 oli kiireinen päivä (taas kerran). Menin aamulla Lahteen, kun hiusalan opiskelijoilla oli permanentti näyttöjä. Mun lapsuudenkaveri, johon en ole vuosiin ollut yhteydessä oli huomannut mun nimen listoilla ja valinnut mut sieltä :).
Oli tosi kiva yllätys nähdä tätä ihmistä, enkä oikein uskonut että se edes muistaa mua. Näköjään muisti :).
Permanentin otin siis hiuksiini. Tapahtui kuulema 3 ihmettä :D. 1. Mulla on hiukset vielä päässä 2. mun hiuksiin tuli kiharaa 3. väri ei haalistunut juuri ollenkaan. :)
Tuommoset hiukset tuli :). Ei ne kovin voimakkaat kiharat oo. Kiharat kuitenkin :D.
Mulla piti olla terapia myös sinä päivänä, enhän mie sinne ehtinyt.
Kaverin opettaja kuuli, kun puhuttiin mun opiskelualasta ja kysyi voinko viedä heiltä pahveja meidän koulun jyrsijöille? Toki pystyin. Mut mulla oli auto toisessa paikassa niin sovittiin, että haen hieman myöhemmin.
Lähdin kävelemään keskustaan hakemaan mun piilolinssejä. Isä ajaa vastaan ja hyppään sen kyytiin. Hain piilarit, isä tuli mun mukaan hakemaan ne pahvit ja varasi itselleen ajan hiusten leikkuuseen. Käytiin vielä Patinassa vaikka sanoin, että myöhästyn koulusta. Eka kerta tänä vuonna ku menin myöhässä kouluun... Oon niin tunnollinen ollut :).
Varasin mun kaverille hiusten leikkuuseen ajan. Ensi kuun puolella.
Viikonlopun olin kummeilla :). Perjantaina menin Heinolaan. Ehdin vakiokahvilaankin ja näin paria ystävää. Toinen oli ostanut mulle pöwwö tavaraa, kiitos <3 :)
Eipä siinä... Katseltiin vain elämää jaksoja pois boksilta, kun muutama oli jäänyt näkemättä.
Lauantaina tuli ensi lumi. No joo, myönnetään se on nättiä mutta muuten en tykkää. Auton oven lukot oli sunnuntaina jäässä ja muutenki inhottava ajaa. Kylmää. Yh. Kuten sanoin on siellä nättiä. Kuva miun etupihasta.
Oli ihana tunne, kun sai nukkua viikonloppuna niin pitkään ku ikinä huvitti :). Kummeja oli tottakai ihana nähdä <3
Sunnuntaina kun olin lähdössä niin mun Liitu kissaa ei löytynyt yksinkertaisesti mistään o_O :/. Haravoitiin kolmestaan kaikki paikat missä se olis voinu olla. Ei löytynyt, mun oli pakko lähteä kun en oo tolla autolla ajanut ikinä talvikeleissä. Enkä oikeastaan yhtään muutenkaan, halusin valoisassa ajaa. Siellä se Liitu nyt sit on kummeilla vielä.
Iltaisin ei voi olla muuta kuin onnellinen, kun kissat on päällä/vieressä kehräämässä <3
Sellasia tänne. Viel pari kuvaa loppuun. Kivaa talvea immeisille <3 :).
Tänään mulla on jokin tarve kirjoittaa joistakin asioista...
Mitä on kiitollisuus?
Miksi me unohdetaan se mitä meillä on? Osaako kukaan sanoa enää kiitos? Kiitos niistä itsestään selvistä asioista.
En osaa olla kiittollinen aina, ei kukaan osaa olla aina kiitollinen. Asioista tulee arkea, itsestäänselvyyksiä.
Viime aikoina, viimeisen kolmen vuoden aikana olen tuntenut kiitollisuutta niin monesta asiasta. Asioita joita yleensä osaa arvostaa vasta sen jälkeen, kun ne menettää.
Katsokaa ympärillenne, miettikää...
Suomalaiset valittaa aina. Meidän geeneissä asuu jokin pimeä. Mut entä jos joku päivä olisikin vaan kiitollinen siitä mitä on saanut? Oli sen asian saanut helposti tai vaikean tien kautta.
Mä mietin ja mietin, menneisyyttä. Siellä se on, jossain kaukana ja tässä ihan lähellä.
En mä tiennyt mitä tarkoittaa kiitollisuus, enkä sitä mitä tarkoittaa elämänhalu.
16v ja niin kyyninen, väsynyt, kyllästynyt, masentunut ja katkera.
Ihmetyttää miten ihmisen ajatusmaailma voi muuttua ihan päinvastaiseksi. Mutta niin vaan kävi.
Ihmisen elämä on kriisistä kriisiin menemistä, jonkun teorian mukaan. Ehkä se on sitäkin, mutta kuukausia ilman isoja kriisejä.
Tuntuu niin hyvältä. Hyvältä ja tasaiselta.
Mulla on päämäärä, tieto mitä tahdon...
Vaihtoehtoja on satoja ja mun päämäärät muuttuu, elämä on valintoja.
Tiedän sen, että haluan valmistua. Tiedän, että eläimet on mun elämä. Mulla on syy elää, monta syytä elää. Monta syytä jatkaa.
Välillä sisällä on epävarmuus ja pelko. Mitä mie silloin mietin?
Sitä, että olenkohan mä tarpeeksi hyvä? Kelpaanko? Saanko töitä? Jaksanko? Mitä jos en jaksa? Miten pärjään taloudellisesti?
Muitakin asioita. Pelko ja epävarmuus on normaalia, ei kuitenkaan se vallitseva olotila.
Oon oppinut avaamaan suuni ja puhumaan. Tietyissä tilanteissa se on paras ratkaisu: puhua. Toisaalta olen oppinut myös pitämään suuni kiinni. Aina ei tarvitse sanoa mielipidettään. Jos sanoisin niin mun elämä olisi jatkuvaa vänkäämistä, väittelyä... turhaa energian tuhlausta. Elän ja annan muiden elää.
On olemassa asioita joihin pitäisi puuttua, mutta se voi olla hankalaa jos kyseessä on tuttu ihminen. Ei halua suututtaa.
Tunteet. Ei mun tunteet oo hävinneet, suhtaudun niihin vain eritavalla. Ne on vaan oloja, ne menee ohi.
Viime aikoina olen tuntenut juurikin sitä kiitollisuutta, onnellisuutta ja rakkautta. Kun meen sänkyyn illalla, yksi kissa on päänvieressä kehräämässä ja toinen jalkojen päällä. En voi tuntea muuta kuin ääretöntä rakkautta, kissan rauhoittava kehräys ja lämpö.
Entä ne lenkit koiran kanssa metsässä, pimeissä syysilloissa? <3
Tai kun on ystävien kanssa. Tai se kirkas kuu? Huurteiset lehdet?
Eilen olin vihainen, vittuntunut, mua melkein itketti. Meinasin hakea pullon viiniä. Syytin itseäni, oma vika kun olen liian kiltti. Ihan oma vittu vika.
Mutta muutama tunti, en edes enää muistanut sitä vitutusta.
Väsymys. Olen edelleen väsynyt, lähes joka päivä... mutta en elä sumussa kuten viime vuonna, toissavuonna...oikeastaan lähes koko elämä on mennyt sumussa. Joistakin vuosista muistan enemmän, joistakin vähemmän, joistakin en mitään, osasta ajasta muistan kaiken. En ole uskonut vitamiineihin, öljyihin yms. ravintolisiin. Mutta olen vaihtanut mielipiteeni, oon varma että ne on antanut mulle tän virran mikä mulla on nyt. Väsynyt, mutta silti olen pirteämpi kuin ennen. Saanut aikaiseksi paljon tänä syksynä, kironnut kun en ole aikaisemmin saanut aikaiseksi näin paljon.
Jos olisin saanut ennenkin näin paljon aikaiseksi... olisin jo niiiiin paljon pidemmällä.
Mutta se on elämää, se on mennyttä, turha sitä on harmitella.
Mitä lisäravinteita mie sit syön?
- 100 mikrogrammaa D-vitamiinia
-Monivitamiini tabletti
-Magnesium tabletti
-Floradix "rautamehu" (joka tosin loppui tällä viikolla, ostan lisää ensi viikolla kun saan rahaa)
-Hamppuöljy
sekä oluthiivahiutaleet, jotka nyt ovat lopussa...
Mutta joo, tarviin mun vitamiinit. Plus voxran, sekin varmana vaikuttaa. En halua kokeilla edes elämää ilman sitä.
Unettomuus, en mie nuku ilman lääkkeitä mutta mitä sitten?
Miksikö mie mietin tätä kaikkea? Koulussa puhuttiin tänään työhyvinvoinnista. Stressistä, loppuunpalamisesta, sairastumisesta, muuttuvista elämäntilanteista...Kun kaikkea voi tulla eteen. Olin hiljaa, koska en mie ny viittiny höpöttää koko ajan.
Mielessäni mua huvitti, vittu 23-vuotias ja melkein jokaisesta asiasta mitkä mainittiin on joko henkilökohtainen kokemus tai liittyy johonkin läheiseen...
Stressi ja loppuunpalaminen. Jepjep, oon palanut loppuut. Useammankin kerran. Terapeutti on joskus aikoinaan käskenyt hidastaa, koska sen mukaan mun vauhdilla olisin voinu herätä sairaalasta stressistä johtuvan sydänkohtauksen vuoksi.
Niin ja työttömyys, en oo ite ollu työtön, mutta lähipiirissä on kyllä. Sairastuminen, kyllä lähipiirissä. Mitäköhän kaikkea muuta?
Myös muiden kokemuksista voi oppia, kaikkea ei tarvitse edes kokea itse.
Joskus on ihmisiä jotka on sellaisia, että ne on oikeasti syntyneet joku kultalusikka perseessä. Onko se katkeraa toivoa niille pahaa? En minä tiedä.
Ehkä mä vaan haluaisin avata niiden silmät, että ne voisi ymmärtää joitakin asioita.
Ihminen joka pitää kaikkia työttömiä laiskoina, samoin masentuneita ihmisiä. Mitäpä sanot jos itse masennut vakavasti?
Oot sit laiska itse? Miksi mua edes liikuttaa pinnalliset ja tyhmät ihmiset?
Pakko myöntää, oon lukenut yhden täysin turhan julkkiksen blogia ja on mussakin herännyt hyvin suuri inho ja vihan tunne sitä ihmistä kohtaan.
Pitäis keskittyä vaan omaan elämäänsä ja itseensä. En ole kävellyt päivääkään kenenkään muun kengissä kuin omissani, mikä mä olen arvostelemaan?
Eikä kukaan oo kävellyt samaa tietä ku minä, joten miksi välitän muiden mielipiteistä?
Mutta jokainen peilaa itseään muihin, itsetunto rakentuu aika pitkälle muiden sanomisiin, valitettavasti.
Sterssi. Ihan järkyttävä stressi mulla nyt. Stressi ja kiire. Ei mulla olisi aikaa kirjoittaa tätä, mutta nyt mä haluan kirjoittaa joten kirjoitan. Koulua melkein joka päivä klo 8.30-15.30. 2 todella pitkää ja laajaa tehtävää... toinen kesken ja toinen aloittamatta. Englannin tehtäväpaketti, en oo edes katsonut sitä. Tiedän, että yksi tehtävä siellä on joku essee, 80 sanaa. Ei siitä mitään tuu tulemaan. Millä oon päässyt yläasteen enkun läpi? Niin millä?
Onneksi pääsin, ei siinä mitään mutta jos mie olisin opettaja niin tällä englanninkielen taidolla en päästäisi itseäni läpi peruskoulun englannista.
Koirien ja kissojen ravitsemustehtävä, jonka tein eilen puoliksi valmiiksi. Tykkään siitä tehtävästä, koska mua kiinnostaa niin paljon eläinten ja ihmisten ravitsemus. En mä tiedä miksi se on niin kiinnostavaa.
Yritän hillitä itseni, haluaisin kertoa niin paljon enemmän kuin siinä tehtävässä kysytään.
Niiii-in, stresss,stress,stressssiiii-iii-iiih... Ja aika meinaa loppuu kesken. Unet jääny lyhyeksi.
Mulla on paljon asioita mitä haluan tehdä. Haluan opiskella asioita mitkä mua kiinnostaa. Tottakai koulussa on asioita mitkä mua kiinnostaa, mutta kun haluaisin käyttää tunteja siihen että vaan luen ja kirjoitan eläimistä, eläinten hoidosta, eläinten ruokinnasta, eläinten käyttäytymisestä. Niin ja historiasta, yhteiskunnasta, anatomiasta, fysiologiasta, filosofiasta, psykologiasta, tähtitieteestä jne.
Haluan kuunnella musiikkia, vain kuunnella musiikkia.
Haluan nukkua, nukkua tunteja putkeen, nukkua, nukkua, nukkua, nukkua.
Tahdon hypätä junaan, mennä vaan, matkustaa.
Haluan ajaa kauas.
Tahdon lenkkeillä, vaeltaa metsissä koiran kanssa, katsella luontoa.
Haluan pelata tietokoneella the simssiä.
Haluun nähdä mun ystäviä, tahdon viettää aikaa heidän kanssaan.
Tahdon tuijottaa typeränä tv:tä. Tahdon tuijottaa mun torakoita ja akaattikotiloita.
Haluun pelata mun ystävien kanssa pelejä.
Haluun piirtää, haluan värittää värityskuvia. Tahdon kirjoittaa. Tahdon lukea. Haluun neuloa.
Tahdon elää. Tahdon juoda pullon viiniä. Tahdon maata kylvyssä. Haluan hengittää.
Haluan leipoa.
Milloin mulla on aikaa tohon? Ehkä sitten eläkkeellä... Yritän tehdä samaan aikaan kaikkee, kun yhteen keskittyminen on vaa liian vaikeeta.
Koitan vähän hengittää ja antaa itselleni omaa aikaa, vapaa-aikaa edes muutamana päivänä viikossa. Tarvitsen sen, jotta jaksan.
Eilen kun tein sitä tehtävää... Keitin kahvit ja söin samalla suklaata, kun tein tehtävää. Oli oikeastaan ihan mukava tehdä tehtävää. Sen jälkeen kuuntelin musiikkia ja väritin värityskirjaa :). Se oli vaan niin rentouttavaa...
Tapahtui myös jotain mitä ei oo varmaan vuosiin tapahtunut, mun päähän tuli "runo": En osaa sanoa onko se runo vai vaan joku teksti, mut tälläi.
"3D-lasit päässä tuijotan tv:tä.
Tiedän, sulla on hätä.
Niin niin, tää maailma on mätä.
Mahdollisuuksien määrä lähellä kymmentä".
Tänäänkin koulun jälkeen rentouduin. Ajoin Pulkkilanharjulle koiruuden kanssa, käytiin noin 2km lenkki. Ei ehkä kovin pitkä, mutta silti se kävely ja ajaminen oli jollakin tavalla hyvin rentouttavaa.
Kirjoitan tätä, kyllä tääkin rentouttaa. Ainakin saan purettua mun ajatuksia, en tajuu miksi mun pää on taas täynnä kaikkea outoa ja turhaa.
Ehkä voisin kertoa näiden muutaman päivän ohjelman, ehkä se käytännön elämä ja arki on vaan helpompaa käsittää. Vähän rennompaa, jotain konkreettista. Ajatukset on vaan sellainen sekava soppa.
Maanantaina alkoi koulussa pieneläinten sairaus ja ensiapu kurssi. Mielenkiintoista asiaa, mutta maanantaina en oppinut oikeastaan mitään uutta. Saatiin tehtäväksi tehdä lyhyt esitelmä loisista. Mun loiseksi tuli ekinokokit, samana iltana tein sen valmiiksi. Oon ehkä ala-asteella viimeks tehnyt tehtävät samantien kun oon ne saanut. Mutta siitä ekinokokkiloisesta, se on oikeasti mun mielestä hienon näköinen. Jollakin tavalla taiteellinen. Ekinokokin kuva
Yritin myös lukea kokeeseen, mutta enpä paljoa jaksanut lukea.
Tiistaina tapasin yhden open ja tein tehtävää koululla eteenpäin. Iltapäivällä sit navettaan. Pääsin ajelee varmolla :). Se on siis säilörehun jakamista varten sellainen laite.
Koulusta kun pääsi niin suoraan kauppaan ja kotiin. Kävin lenkillä ja leivoin suklaakakun :P. Sellai tosi helppo ja oikee ällönmakee. Omnonmonom :P.
Ilta meni kokeeseen lukiessa.
Keskiviikko aamusta mulla oli jotain koulutunteja, jotka vaan luin siihen jyrsijä kokeeseen. Hyvä etten saanu jotain ahdistuskohtausta sen kokeen takia.
Kirjallinen koe meni tosi hyvin :). Kaikkeen osasin vastata kunnolla. Käsittely koe meni myös hyvin :). Piti tunnistaa kahden marsun sukupuoli ja näyttää missä marsulla on rasvarauhanen. Sen jälkeen piti tunnistaa kanin sukupuoli, näyttää missä kanilla on hajurauhaset, tarkistaa purenta ja sanoa arvio siitä purennasta. Lisäksi piti leikata yhdestä tassusta kynnet.
Sen jälkeen piti vielä tunnistaa kahden hiiren sukupuoli ja näyttää miten otetaan pakko-ote.
Keskiviikkona käytiin kummien kanssa katsomassa yhtä omakotitaloa mulle. Hmm. Se vuokranantaja sanoi puhelimessa, että hänellä olisi "omakotitalon puolikas". Siitä saa heti käsityksen, että se on paritalo. Mut käytännössä se olis ollu mun kämppis. Mulla olis ollu kyllä oma "huoneisto" mut kylppäri ja keittiö olis yhteisiä, samoin eteinen. Joutuisin kulkemaan keittiöön sen olohuoneen läpi jossa se vuokranantaja nukkuu... Ehei. Mie en pysty asumaan sellaisessa. Kun elän kuitenkun oman rytmini mukaan ja sit olisin ottanut kauheet paineet kaikesta.
Kummit<3 jäi kylään :). Sain tuliaisia Puolasta. Paljon teetä <3 purkkaa, sukkia, magneetin, värityskirjan ja 2 levyä suklaata omnomnomnom. Oli kiva ilta kummien kaa :).
Eilen torstaina meillä oli koulussa kanien ja jyrsijöiden sairauksista. Oli tosi mielenkiintoista kyllä. Ja selitinkin ylempänä mitä mie hommailin torstaina... ja tänään.
Tänään tulee vain elämää <3 vika jakso :/.
Sain töitä viikonlopuksi :) JEEE!!! Jotenki vähän ehkä stressaa, mut toisaalta näf. On se erilaista ku koulun käynti kuitenkin. 2 päivää menee ihan helposti. :)
Kiirettä on, stressiä on, tehtäviä on... mutta on myös paljon asioita joiden avulla jaksan :).
Paljon asioita mitkä on hyvin. Asioita mitä rakastan, mistä saan voimaa.
Ei tää elämä oo niin kauheeta ku ihmiset antaa ymmärtää. Ei pidä tehä asioista liian vaikeita.
Kyllä mullakin on joskus aikaa... (eläkkeellä tai haudassa :D).
Kauheasti tekstiä, kauheasti ajatuksia ja mietteitä. Ehkä joku on jaksanut lukea tänne asti tai ehkä ei, mutta ainakin sain purettua ajatuksiani sanoiksi.
Loppuu viel biisi... ja sen sanat.
Pyhimys - pidä paussi mun puolesta
"Mä oon niin ankara itelleni,
en kato taakse ikinä ja kelaa miten meni.
Se joku ns. kipinä hiljalleen pois meni,
ku psyykkausmantraa toistelin.
Mul on nyt ihan toiset syyt toimiini.
Mä oon kuullu et se ois masennuksenoireita,
ettei osaa levätä, mut onks nää muka oikeita oireita?
Kaikki on okei, ei miehen kuulu olla toimetta,
voimal toteutetaan toiveita.
Äläkä nyt väännä kreikasta norjaa,
mä oon oman onnen orja joo, mut vähän pitää korjaa.
Must on hieno saada aikaan kaikki, mitä ennätän,
mut siinä missä rajan piti mennä,
nään vaan kaukasuudes uuden rajan.
Lennä poika, antiikin paradoksi,
Akilleus ei jänistä saa kii, jää muuttuu avannoksi,
ja sinne sekaan sitä kai hukutti huolensa.
Mul on kiire jonnekin, pidä paussi mun puolesta.
refrain:
Älä itke, meil on veliheimo,
Pitää töitä tehdä, se on se elinkeino.
Pidä mieli auki, vapaa sana.
Ota poika paussi. Liian moni, moni, moni, moni, niin vakavana.
Älä itke.
Mul on ikkuna maailmaa, se on mustaa muovii.
Siel siskonsa itsemurhaa kirjailija ruotii.
Pehmee luoti, unilääkepurkki, aina vaa painavampi on ahertajan turkki.
Onks se litran mitta desin enää vajaa? Ei voi tietää, ei nää ylärajaa.
Kun kuuntelee sisintä, monta pientä ääntä piipittää,
jalat ei jaksa hiihtää, muttei ego siedä valittajaa.
Ei täs oo aikaa kelaa itsetuhosesti,
mut toisaalt aikaa on vuosii lopullisesti päästä eroo elämän janosta, nostan panosta.
Tunnistan kuvani sen kirjailijan sanoista, mut ei omaa heikkoutta voi vaan myöntää.
Mä elän harhaluulossa, et levylle voin murheet työntää.
Miten voin ottaa omaa aikaa, aika ei oo omaa,
mä en osaa, jos sä osaat ota pliis mun puolest lomaa.
refrain
Hetken välähdys on elämäni seisaus, mut suunta ei muutu,
ja siit tää virren veisaus.
Jostain vivusta ois vaihde vaihdettava, mä en kaihtais mitään keinoja,
mutku ei oo kaihdettavaa.
Hyvää ylihuomenta, huomaan bussin kyydissä, et taas on pakko tehä jotain,
etten itse syyllistä.
Syyllistän itseä, en oo tarpeeks sitkeä, ja matka-aika tuhlautuu - jotain ton tyylistä.
Läksyjä lennolla, verset junassa, kalenteri kädes, luuri korvalla päin punasta.
Onnistuisko, jos mun puolesta lataat akkusi, kun ihminen on ihminen, siis itellensä susi.
Ja ihminen on toiselle vaan suoritusten summa. Elämä vai sisältö? Kampi valitsi kumman.
Voi kuinka pieninä palasina on taas mun leipäni mannuilla, juokse sinä humma.
refrain
(Älä itke) (13x)
Älä itke. (Ei me tultu tänne itkemään.)
Meil on veliheimo. (Turha tääl on vahtia itseään.)
Pitää töitä tehdä. (Mä kannan murikoita)
Se on se elinkeino. (Pitkin saloja ja soita.)
Pidä mieli auki. (Nyt mä pidän mielen auki.)
Vapaa sana. (Ja mun sanat vapaita.)
Pidä poika paussi. (Mä pidän sen paussin.)
Liian moni, moni, moni, moni, moni, niin vakavana.
Älä itke. (Niin vakavana. Älä itke.)
