Vuosi 2018
Jo huhtikuu, enkä ole ehtinyt
kirjoittaa.
Ei se vakavaa, mut mulla ei oo ikinä
aikaa.
Tai jos olis aikaa, ei ole jaksamista.
Mie haluisin tietää, että missä
mättää?
Asiat on kunnossa... ja silti mie en oo
kunnossa.
Kirjoitin viime vuonna viimeksi,
joulukuun alussa.
Joulu meni mukavasti, koiran kanssa
kahdestaan <3.
Lähdettiin ”karkuun” joulua,
vuokrasin mökin Karvialta :).
Sellai kiva pikku mökki, järven
rannalla.
Oli sinne pitkä ajaminen :D.
Joulun ajan olin vain...
Väritin, mietin, kuuntelin musiikkia, lenkkeilin, join punkkuu.
Kävin Kauhajoellakin jouluteellä.
Ihmiset ihmetteli taas, että olinko
oikeasti yksin koiruuden kanssa siellä mökillä? :D
Olin, miksen olis ollut?
Olen sosiaalinen, puhun paljon ja mun
on helppoa olla ihmisten kanssa. Paitsi, että aina ei oo helppoa
olla ihmisten kanssa. En aina jaksa.
Tarvitsen omaa aikaa, rakastan omaa
aikaa.
On tää "kivaa" olla tällainen tuuliviiri, olla kaikkea ja olla ei mitään.
Tuossa alla muutama kuva siitä vuokramökin läheisyydestä, oli hienot maisemat tosiaan :).
Ja Mössö pääs kuvaan tietysti myös.
Tuon värityksen sain valmiiksi tuolla Karvialla :).
Uudenvuoden aaton olin töissä
Sysmässä, enkä ny sitte muutenkaan juhlinut vuoden vaihtumista
mitenkään päin.
Tammikuun 13 päivä oli mun kummitytön
ristiäiset <3
Hyvin meni :). Mie jäin hoitaa häntä
yöksi.
Hänen etunimensä on Luna <3 Oli tosi iso helpotus, kun oli ristiäiset niin ei tarvinnut salata enää nimeä...
Tammikuussa olin yllättäen taas
töissä, mutta ihan hyvin meni. Kyl mie töistäni tykkään, vaikka
välillä on vähän turhan rankkaa.
Tai se, että haluaisin joskus
esimerkiksi levätä, olla ja nukkua.
Lisäksi haluaisin piirtää (vaikka en
osaa), kirjoittaa, värittää, lenkkeillä, käydä joissakin
paikoissa, nähdä ihmisiä, lukea, istuskella kahvilla...
Mut turha toivo.
Ininini, sori valitan. Kai mä vaan oon
kiittämätön, kun en osaa olla tyytyväinen siihen että on töitä
ja ystäviä ja eläimiä ja asunto ja musiikkii ja näköpuhelin ja
kaikkee.
18.1 sain vihdoin ja viimein mun
tatuoinnit. Rakastan! Käytiin kummien kanssa Hattulassa. Kummitäti
otti kanssa tatuoinnin taas :).
Seuraava tatuointi aikahan mulla on
ihan kohta ;), Jyväskylään. Näette sitten minkä tatuoinnin
otan... Vain muutama tietää. En malttaisi odottaa seuraavaa tatska
aikaa!
Tammikuussa miuu pyydettiin mun lempi
navettaan töihin 5 kuukauden ajaksi, helmikuusta alkaen. Tottakai
suostuin! :)
Tää oli kyllä oikeasti todella hyvä
juttu. Teen välillä keikkaa lomitustoimiston kautta toki.
Töitä riittää. Hyvä vaan, mut
parasta olisi jos mää pystyisin repeemään 10 paikkaan yhtä
aikaa.
Helmikuussa aloittelin siellä mun
lempi navetassa. Miul on vähä enemmän vastuuta siel ku normaalisti
lomittajalla. Alkuu vähä pelotti, mut toisaalta tuntui tosi
hyvältä.
On ollu kaikkee töissä, välillä
tulee kirottua. Toisaalta oon oppinut tosi paljon ja päässy enemmän
sisälle asioihin.
Mut kyllä mä saan olla tyytyväinen,
että saan olla tuolla.
10.2tuli pieni extempore reissu
Jyväskylään :D. Eipä siinä, ihan hyvää teki. Pikkusiskokin
täytti 10.2 15-vuotta... Herttinen. Miun pikkuinen sisko on jo
teini.
Tossa nyt muutama kuva Jyväskylästä. Kokeilin siskon jotai juhlamekkoo, ku vaadittiin :D.
Mössöö kiusin <3 :D ja lenkkeilin tietysti, niis maisemissa missä lenkkeilin 10v sitten...
Ystävänpäiväkin oli. Saan olla
kiitollinen, että mulla on ihmisiä ympärillä vaikka oonki ite
ihan hirvee. Sori.
En vaa jaksa pitää yhteyksii
kauheasti. Enkä ees ymmärrä miten ihmiset on jaksaneet pysyy tossa
mun tukena.
Pysyvät edelleen vaikkei mua ikin nää
ja murjotan vaan.
24.2 Lähdettiin kummisedän kanssa
aamulla Helsinkiin. Mentiin vegemessuille :). Jouduttiin odottamaan
noin tunti ulkona, että päästiin sisälle. Se oli tiedossa kyllä.
Paljon oli porukkaa siellä, hyvä vaan. Mahansa sai täyteen
näytteistä yms. Oli paaaaljon herkkuja :P.
Lähdettiin vegemessuilta niin käytiin
Oluthuone Kaislassa. Join yhden oluen...
Kummisetä oli järjestänyt mulle
yllätyksen.
Älkää kysykö miksi mie en tiennyt,
että Pyhimys veti ilmaiskeikan Kampin lähellä. Mut sinne mun
kummisetä vei mut. Pyhimys <3 <3
Keikan jälkeen mentiin bussilla
Heinolaan.
Kuvassa vegaanista rullajäätelöä, makuna kiivi-turkinpippuri. Tosi hyvää!
Maaliskuussa tuli ikää lisää
taas...
”Mitä tarjoo enää vuodet 25 plus?”
Kävin isin kaa syömässä Pizza
Buffassa päivällä, synttäripäivänä siis.
Mut muuten vietin synttäreitäkin
yksin, ihan halusin yksin viettää synttäreitä. Koska oon minä
:D.
Ja joo-o, vetäsin vähä liikaa viinii
ja sillee.
Sain kummeilta synttäri lahjaks rommi
pullon, kiitän. :)
Maanantaina 12.3 olin töissä...
Illalla sain puhelun, kun vahdin lypsykoneiden pesua.
Mun ystävä soitti... Make eli mun
ystävä oli kuollut 11.3 :(.
En tiiä, en tiiä.
Oltiin onneksi sovittu asiat. Jutelkaa
ja antakaa anteeksi <3
En tiiä. Itken.
Tuntuu, että en pääse tästä ikinä
yli.
Enkä tiedä miksi tää iski näin
vitun kovaa.
Elämä jatkuu, tiedän. Mutta silti...
Ei voi käsittää, että Make on nyt pois.
Kuvittelen vähän väliä, että tää
on vain joku aivan vitun sairas pila, julma ja mauton pila.
Ja Make ei oikeasti olekkaan kuollut.
Vaikka on tää olo jo vähän
helpottanut, mut ei kokonaan.
Meillä oli eri veljet, eri perheet mut sama puisto
se teki meistä ku veriveljet maailma auki, verisuonissa poltteli.
Kantapaikoin opittiin mistä vanhemmat varoitteli
sä et vaan oppinu ja paha teki seuraa ku sä jahtasit äärimmäistä reunaa.
Veljeni vartias nytki vähän huolissaan ku lopuks sua ei nähny ku kuosissa.
Mä vaan katsoin kun sun levottomuus kasvoi kunnes mun oli pakko kääntää pää.
Pysyin mukana niin kauan kun vaan voin ja nyt me ei enää nähdäkään.
Oon pahoillani ja sä oot kaukana nyt mut missä ootki, toivon et oot rauhassa nyt
Kun hetkeks pysähdyn ja sua aattelen silloin tahtoisin mä uskoo taivaaseen ja mä pysähdyn ja sua muistelen silloin pienen hetken uskon taivaaseen, silloin pienen hetken uskon taivaaseen, silloin pienen hetken uskon taivaaseen.
Oon vettä virranut sen jälkeen ku sä lähit.
Välil vaikee uskoo todeks sitä mitä kävi ihanku hetki sitten oltais poljettu rannalle iskurepliikkei sun sannalle.
Nii, siinä me oltiin samanlaisii jopa koitettii pokaa samaa mimmii samal lainil.
Kaiken uutuuden viehätys ja haippi pikku laitamyötäsessä kuninkaita kaikki.
Ylivoiman edessä selät vasten seinää ei kaverii koskaan jätetty meillä Mä en vaan voinu kulkee samaa reittii joka sut lopulta mukanaan veikin.
Nyt tuntuu tyhjältä puistot tääl ja vaik sä lähdit, nii muistot jää eikä mikään oo sua uhkaamas nyt missä ootkin, mä toivon et oot turvassa nyt.
Kun hetkeks pysähdyn ja sua aattelen silloin tahtoisin mä uskoo taivaaseen ja mä pysähdyn ja sua muistelen silloin pienen hetken uskon taivaaseen... "
Tuomas Kauhanen – Tahtoisin uskoa taivaaseen
"Oisko aika suopee, ei olla nähty vuotee
ystävyytemme suljettiin pakettiin ku fuckin tuote
ennen oli smoothii, joka veckosluutti
chillattiin, otettiin huikee absoluutti
en edes muista koska viimeks ovees koputin
monta kesää sitten jätkää viimeks chimmaa hoputin
maistuu liikaa olutkin, katkee vikat polutkin.
Älä frendeilles käännä selkää, menetät loputkin
Markus, ikuisesti, rest in peace
elämä kuolemista, kuoleminen elämistä siis
selittäkää please, pääs mielentila haikee
Itä-stadin lähiössä startti on joka kerta vaikee
kaheksantoista vuotiaana selkä seinää vasten
kaadan muistolles bissee, kun aurinkoni laskee
biisi niille joille elämä raskas ku heviriffi
pistän levariin hoppii, palaa sun spliffi
Markus, saat kyyneleet mun silmiin
mietin menneisyyttä, katson ylös pilviin
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
Markus, et pysty läheisiäs auttaa
hyödytönt on lähtee oman käden kautta
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
Elämä ja kuolema tääl käsi kädes kulkee
todellisuus sattuu, väkistenkin silmäs sulkee
sama juttu, eri päivä, ei muutu muuks
huominen eiliseks, viime viikko viime kuuks
Markuksen oma päätös, ei tilaisuutta uutta
ei mahdollisuutta meillä menneisyttämme muuttaa
puhuminen ajallisuutta, ei hiljaisuus oo ikuisuutta
yhteiskunta sut kerrostalon katolt alas tuuppaa
kapitalistit duunaa köyhien elämästä ankeen.
Nuoret jo alaikäsinä väärälle tielle lankee
dokaa suomalaisen paranteen, sammuu hankeen
yksinäiset hiljaisuudes vetää auki oman ranteen
tyttöystävälle synttäripresentti ilman cashii
opintolainan lyhetämiseks diilaa assii
persaukisena jo isi aikuiseksi varttuu
poissa Matti Jylhä, piti haulikkoon tarttuu
Markus, saat kyyneleet mun silmiin
mietin menneisyyttä, katson ylös pilviin
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
Markus, et pysty läheisiäs auttaa
hyödytönt on lähtee oman käden kautta
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
Miks elää muisto kuolemasta tästä
pidempään kun muisto sen lopettamasta elämästä
ironista et kehuttiin kasvatustamme ennen
nyt maailman terveimmät lapset vie itseltänsä hengen
parhaan frendin itsemurha edelleen mulle myytti
Markus alust loppuun selviytyjä stereotyyppi
vax, ginilasti ja pamit ei mikään keino
vain itsekeskeiset tekee kuten Seppo Heikinheimo
vaik elämäni ois autiompaa kuin preeria
pysyn järjissäni, flipatessa kävelen Hesperiaan
silti natsit koulukiusaa joka politiikkoo
Voi katsoo syvälle peiliin ennen kun toisen elämän rikkoo
frendini palaa takas enää painajaisunissa
ystävyytemme oli kuin yks sielu kahdessa ruumiissa
yks alku, yks loppu, pitää jaksaa valvoo
kakskymppisenä ei oo vielä nähny maailmastakaan paljoo
Markus, saat kyyneleet mun silmiin
mietin menneisyyttä, katson ylös pilviin
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
Markus, et pysty läheisiäs auttaa
hyödytönt on lähtee oman käden kautta
liian aikasin poistuu liian moni nuori"
Elämä jatkuu...
Tänään on ollu pitkästä aikaa
päivä jolloin on ollu vähän helpompaa hengittää :). Vaikka
järjetön väsymys onkin, toivoisin että olisi huominen vapaata.
Vaan ei oo.
Eilen oli vapaaa päivä ja kerrankin
sain aikaiseksi jotain :D. Olin aamulla jo hereillä.
Eilen illalla oli Pyhimyksen <3
keikka. Oli ihan parasta.
Menin keikan jälkeen baariin ja
toiseenkin. Oli kivaa :).
Hmm nii. Tällaisia.
Mieliala ei pääosin ole mikään
kovin hyvä, vaikka yritänkin.
Miul on vaa voimat poissa, vaikka
teenkin asioita.
Enkä mä edes tiedä mikä ne voimat
vie...
Kun kaikki on ihan hyvin.
