12.1.2016

Sekunti ni oonki jo toisessa paikassa

Huomenta ja hyvää uutta vuotta 2016! :)

Miten voi olla pää taas näin tyhjä?
Monesti päässä pyörii aiheita joista voisi kirjoittaa tai joista haluaisin kirjoittaa. Kun pääsen vihdoin kirjoittamaan niin pää on täynnä tyhjää... tai jotain ihan turhaa.

Yksi asia mistä mun piti kirjoittaa on menneisyys ja typerät teot.
Jokaisella meillä on menneisyys ja jokainen on varmasti tehnyt typeriä/pahoja asioita, jotkut pahempia kuin toiset.
Toisaalta voiko teon typeryyttä ja pahuutta määritellä millään mittarilla? Se riippuu paljon ihmisestä, siitä mitä me arvostamme ja mitkä ovat meidän arvot.
Anyway kukaan meistä ei elä siellä menneisyydessä missä on mahdollisesti tehty jotain typerää. Ihmisillä on kumma tapa kaivaa sieltä menneisyydestä aina ne pahat asiat ja oikein revitellä niillä. Miksi?

Toiset oppivat virheistään ja toiset eivät. Viittaan tällä jutulla erääseen/muutamaan lehtijuttuun, mutta en linkitä niitä tähän nimenomaan sen takia että en halua revitellä ko.ihmisen menneisyydellä. Päinvastoin, ymmärrän sen ihmisen syyt ja selitykset ja motiivit.
Ihmiset ovat erehtyväisiä, ihmiset muuttuvat, kasvavat ja oppivat.
Eikö voitaisi olla vähän armollisimpia toisia kohtaan?

Myönnän tottakai, että on monia ihmisiä joiden pelkkä olemassaolo saa mut raivon partaalle ja kyllä, myös minä olen etsinyt ihmisistä niitä huonoja puolia ja typeriä tekoja yms. Se on inhimillistä myöskin, koska jokaisella ihmisellä tuntuu olevan tarve arvostella toisia ja toisten tekoja tietämättä oikeasti ihmisten syitä teoille yms. Ollaan me ihmiset aika outoja.
Ja kyllä, myönnän tämän tekstini ristiriitaisuuden... Elämä ei ole mustavalkoista.

Uudenvuoden aaton mie olin isälläni Lahdessa, sisällä tuli istuttua kun koiruudet pelkäsivät. Näin mie yhdet ilotulitukset ikkunasta :D. Nukkumaan menin jo ennen 1 yöllä.

Vuoden ensimmäisenä päivänä meinasin kuolla tylsyyteen... Kerrankin mulla oli tylsää, olin ku joku pikkulapsi ku mietin että mitä tekisin. Olin lukenut jo aku ankat ja seura lehtiä, tehnyt ristikoita, pelannu puhelimella, käyny koneella jne.
Kai miun ois pitäny osata nauttia vaan tylsyydestä, tekemättömyydestä. Ehkä olisinkin osannut nauttia siitä, jos olisin ollut kotona mutta kun olin isällä.

Illalla sain onneks vaimokkeen ja sen kulissimiehen kiinni, mie repäsin heti näin vuoden alkuun :D. Mentiin meinaan baariin, Dubliniin. En oo aikaisemmin siellä ees käynyt. Menihän sinne rahaa joo, mutta kun käyn niin harvoin baarissa nii-in. Ja jopa tanssin :D. Diskopuolella ei ollut muita asiakkaita, kun me ja vaimo kävi pyytää meille Antti Tuiskun sata salamaa ja sen jälkeen muuta musaa niin tanssittiin :).
Vaimo ja mie
2.tammikuuta käytii isän kanssa kirpparilla. Löysin pöllöpehmon<3. Sen jälkeen näin ystävää kaupungilla. Iltapäivällä menin kotiin, vihdoin ja viimein... Ihanaa olla kotona vaan tekemättä mitään.

Kolmaspäivä oli vika lomapäivä ja se meni oikeastaan vaan siihen, että nukuin. Mutta näin taas kerran ihan ihmeellisiä unia, selitän sen kohta tähän. Mutta ihmettelen kyllä mistä mun mieli repii näitä unia. Ei tarvii paljon leffoja katsella, kun oma pää tuottaa jo sellaisia unia, että huh...
Se mun uni:
Olin kummieni kanssa matkalla. Tyhjään kuiluun ilmestyi taso jonka päälle me mentiin tavaroiden kanssa, siihen meidän päälle tuli sellainen kansi. Sekunti niin oltiinkin jo toisessa paikassa, matkustettiin sellaisella jutulla varmaan joku 6 kertaa.

Oltiinkin huoneessa, jossa oli parkettilattia. Pakattiin tavaroita, tarkistettiin että kaikki on mukana, koska kun me lähdetään siitä huoneesta niin koko huone lakkaa olemasta ja kaikki sen tavarat myös. Mentiin valkoiselle alustalle, huomasin lattialla vielä valokuvan mutta en sanonut siitä mitään sillä jos sen olis hakenut olisi myös se hakija kadonnut.

Sen jälkeen oltiin lentoasemalla kummien kanssa, yritin nostaa rahaa mutta se ei toiminut. Loppujen lopuksi sen sai toimimaan magneettinauhan avulla. Istuskeltiin penkeillä joiden vieressä oli taso johon ei saanut laittaa puhelimia taikka muita pieniä esineitä sillä siinä oli roskikset jotka vetivät tavaraa puoleensa. Kaikki mitä roskiin laittoi hävisi olemasta tässä maailmassa.

Jonotettiin lippuja, jokaisessa lipussa oli matkustus paikka. Ne matkustuspaikat oli kapeita valkoisia kaappeja joihin piti mennä seisomaan sillä tavoin että laittoi kädet kattoon. Kummit meni matkustuspaikoilleen ja niin menin minäkin. Yht´äkkiä huomasin että olen väärällä paikalla ja hyppäsin pois etsiäkseni oman paikkani. Mutta alkoi lähtölaskenta, taas ne jotka oli kaapeissa siirtyi muualle ja ne jotka olivat jääneet siihen huoneeseen hävisivät pois maailmasta, kuten myös se huone.

Heräsin, jonka jälkeen näin toisen unen... Se oli tälläinen:
Opiskelin steiner-lukiossa (olen oikeasti ollut steiner-lukiossa). Se koulurakennus oli todella upea. Olin sen koulun ylimmässä kerroksessa ja olin kana (oikeesti :´D). Sinne yläkertaan oli aikoinaan kadonnut joku opettaja ja se oli rakentanut sinne oman valtakuntansa. Sillä opettajalla oli omat palvelijat ja kaikki sinne valtakuntaan eksyneet vieraat otettiin kiinni ja vangittiin. Vankeja syötettiin niin kauan, että vangit voitaisiin syödä. Ne palvelijat otti mut kiinni ja sitoivat johonkin ikkunan viereen vangiksi. Mutta jollakin keinolla sain potkittua ikkunan rikki, sain ison haavan reiteeni. Hyppäsin ikkunasta ulos, se opettaja seurasi/jahtasi mua. Päädyttiin opettajanhuoneeseen. Se opettaja joka mua jahtasi järkyttyi, koska opettajien johtaja oli hiiri... Koska kissat syö hiiriä, se opettaja ei voinut ymmärtää miten jotkut voi arvostaa hiiriä. Joku opettaja selitti sille, että tää on nykyaikaa. Mua jahdannut opettaja sanoi, että hän määrää toisen johtajan. Mutta muut opettajat sanoi sille, että "sut on irtisanottu jo aikoja sitten ja sut kuuluu hävittää." Sen jälkeen se opettaja hävitettiin osa kerrallaan jonkun taikasauvan avulla.

Sellainen uni :D. Siis oikeasti, mistä toi tulee että kaikki häviää tolla tavoin? Ja miks tyypit oli eläimiä?

Näin vielä kolmannen unen... Se taas menee näin:
Olin Heinolassa, jollakin saarella. Ripustin sinne koulutuskeskus salpauksen lippuja. Kummisetä tuli siihen ja sanoi, että häntä ei saa huomata (en tiiä miks). Löysin pöydän jossa oli karkkia, söin niitä karkkeja jonkun opettajan kanssa. Ope sano, että "nää on kyllä ykköspesän karkit, mutta ei se mitään."

:D Joopajoo, kaikkee sitä :P.

Mutta kolmas päivä kävin kävelee pitkän lenkijn koiruuden kanssa. Makasin sängyssä, kun ei huvittanut tehdä mitään.
Mulla on ollut muutenkin loman jälkeen kauhean saamaton ja väsynyt olo. Mietin, että nytkö se jo alkaa? Kevätmasennus meinaan. Toivottavasti ei. Ei oo kivaa olla masis ja haluun jaksaa, on pakkokin jaksaa. *HUOH*

Ilta oli onneksi ihan mukava :). Kuuntelin apulantaa, join rommitotin ja väritin :). Olen sitä mieltä, että mielenterveyspotilaille pitää tarjota terapian ja mahdollisen lääkityksen lisäksi värityskirjat. Ja muillekkin silleen ennaltaehkäisevänä hommana. On niin ihanan rentouttavaa värittää, kun ei tarvii silleen miettiä mitään.
4.päivä alkoi koulu... Ei olis yhtään innostanut kouluun paluu. Ei yhtään :/. Mutta onneksi menin kouluun vasta klo 12.00. Ope oli kipeänä niin opo piti jonkun jatkokoulutusinfon.

Myös viidespäivä alkoi koulu vasta kello 12.00 :). Tällee kevyt aloitus koululle. Meillä oli sitä opettajaa josta tehtiin valitus. AARGH! Mutta saatiin kokeet takaisin ja mun koe meni läpi o_O. Olin ihan varma, että se ei mene läpi. 1 oli numerona, mut aikamoinen kehitys multa että olin tyytyväinen ykköseen :). Ku oon vähän perfektionisti.

Illalla tuli pikkuleijonien kultapeli :). En silleen seuraa jääkiekkoa, mutta mitalipelejä voi katsoa, kun Suomi on mukana. Voittohan siitä tuli vaikka olin varma että ei voiteta :D.
Mimi katto mua vähän pitkään ku välillä kiroilin, ku mikäkin ja välillä huusin JEETÄ!! :P

Voiton kunniaksi otin punkkua ja kermalikööriä :P.

Illalla käytiin lenkillä koiran kanssa, kuten aina... Noh Mimi otti suuhunsa jotain, se oli makkaranpala. Onneksi se oli ihan umpijäässä niin ei syönyt. Lie myrkytetty :/. Otin sen talteen ja laitoin poliisille jo viestiä... vaikka tuskinpa niillä tälläisiin on aikaa. Pitäisi soittaa vielä kunnan eläinlääkärille. Tähän mulla ei riitä käsitys... Siis siihen, että miten joku voi vihata koiria? Josta tulikin mieleeni, että joku oli laittanut auton lämmitystolppaan ja katuvalon tolppaan lapun joka kieltää kenguruiden kusetuksen :`D
Kenguruiden kusetus kielletty
Meni vähä myöhään valvominen silloin, menin nukkuu kai 4 aikaan aamuyöllä... Pelasin haydayta (edelleen ihan koukussa siihen ja meidän naapurusto voitti naapurusto kisat) ja join viiniä. Ei ollut krapulaa/huonoa oloa aamulla, mutta väsytti niin jumalattomasti.
Illasta kävin hakee kisut kotii Heinolasta.

Torstaina meillä oli koulupäivä navetassa. Meinasin, että en menis ollenkaan ku ajattelin että ei siellä mitään tekemistä kuitenkaan ole. Onneksi menin, pääsin laittaa lehmille magneetteja, siirtää hiehoja karsinoista toiseen + siivoomaan karsinoita ja sen lisäks vaihtaa lypsykoneisiin nännikumeja... Niin joo ja tehtiin myös rakennearvostelua lehmille.
Mie vaan mietin, että miten joku pystyy olemaan joku jalostusneuvoja? o_O :D. Siis sen takia, että lehmuissa on niin paljon arvioitavia asioita... Jalkojen asentoa, kintereen asentoa, sorkkakulmaa, utareen tasapainoa, vetimien sijaintia, takakiinnityksen leveyttä ja pituutta, rinnan syvyyttä, lantion leveyttä, luonnetta jne.jne.

Perjantait mulla on vapaana, koska olen käynyt jo sen kurssin mitä on perjantaisin :). Viime perjantaina vaan nukuin, nukuin ja nukuin :D. Okei, siivosin mä vähän :). Kummit tuli kylään. Haettiin pizzat ja katsottiin Itse ilkimys ja itse ilkimys 2 taas :D. Ihan parhaita leffoja <3

Lauvantaina 8.1 kävin kummien kanssa katsomassa yhtä taloa ja nyt näyttää vähän siltä että muutan siihen ^^ :). Pieni omakotitalo, valmiiksi kalustettu, suht iso piha... Tosi mukava ja eläinrakas vuokranantaja + vielä halpa vuokra. Ainoo ongelma on se, että se on Lahdessa :D. On se jännä, että en pääse näköjään sitten millään eroon Heinolasta taikka Lahdesta... Eka asuin Heinolassa, jonka jälkeen Lahdessa ja sit taas Heinolassa, jonka jälkeen Jyväskylässä ja vaihteen vuoksi taas Heinolaan :D. Ja nyt oon asunu Asikkalassa.
Oon innoissani, mutta myös stressaa ja ahdistaa.

Mua stressaa se, että tekemistä on PALJON ja aikaa suht vähän. Pitää käydä koulua, tehdä tehtäviä, selvittää se ja tää asia, sekä toi asia... Laittaa tavaroita myyntiin nettiin (jota oon tehnyt ahkerasti 2 päivää :) ) jne.jne. Raha-asiat myös ahdistaa :(.
Tällä viikolla on onneksi psykiatri, pyydän sitä uusimaan rauhoittavien reseptin... En oo pitkään aikaan käyttänyt niitä, mutta nyt on sellainen olo että välillä vois olla ihan ok ottaa. Vaikka en toki voi ottaa rauhoittavaa, jos oon liikennöimässä jonnekkin autolla.

Nyt mulla oli aikaa kirjoittaa tää, koska olen koulussa ja meillä on tehtävä jonka olen tehnyt viime vuonna jo :).

Noh, mutta ku oltiin käyty kattoo talo kummien kanssa niin haettiin mun vaimoke kyytiin ja lähdettiin kaupoille :). Ja syömässä käväistiin illalla.

Että joo, kiireistä on. Laitetaa loppuu vielä pari kuvaa Knipisestä <3 Hää ei paljoo stressaa :) ja Mimistä joka on kaivautunut peiton alle... Kylmä ilma HRR!!