Mun juttu ei oo meno tasanen

Väsyttää, väsyttää, väsyttää...

Mulla on ollut tosi kiva, mutta rankka loppuviikko ja oon todellakin ihan poikki.

Sitä ennen olin taas 8 päivää töissä, olin ensimmäisen kolmen työpäivän jälkeen jo aivan poikki.

Huomenna taas töihin, mut enää 11 päivää niin alkaa LOMA!

Miten muut ihmiset oikeasti jaksaa tän kaiken?

Työssäkäynnin, kodinhoidon, harrastukset, laskujen maksut, ystävien näkemiset jne.jne.jne.

Jokaisen voimavarat ovat yksilölliset edelleen, tiedän.

Mutta mä en ymmärrä miksen mä jaksa?

Musta tuntuu, että mun arjenhallinta on ihan onnetonta muihin ihmisiin verrattuna.

Siivoominen, joo... Mulla menee aina eka vapaapäivä siivoomiiseen, en edes tajua miten voin sotkea niin hirveesti.

Muilla on aina nii vitu siistii.

Ei mulla rahaa mitenkään ylettömän paljon ole, mutta yleensä on sen verran nykyään että pystyn maksamaan laskut samantien kun ne tulee. Yleensä mä en vaan jaksa maksaa niitä.

Sosiaaliset suhteet taas.

En mä jaksa nähdä ihmisiä kauheasti, se edelleen kuluttaa.

Nyt tänä viikonloppuna olen nähnyt ja on ollut hauskaa :). En mä sillä edelleenkään, että en välittäis.

Mä haluaisin vain nukkua, olla, värittää, lukea, nukkua, kirjoittaa, nukkua, kävellä, kuunnella musiikkia, nukkua, nukkua ja nukkua.

”Joskus tekis mieli juhlia kauan
pari viikkoa ainakin
laiminlyödä kaikki työt
ja rikkoa puhelin

Mä söisin ja joisin ja valvoisin aina vaan
ei siihen kukaan kuolis
se olla voisi se oisi niin ihanaa

Mut se ois väärin
tosi holtitonta eikä ihan turvallistakaan
sehän ois väärin
hullujen hommaa vaan

Sehän ois väärin... ”

Maija Vilkkumaa - Väärin

Sori kun valitan ja angstaan vaan.

Mä en vain jaksa ymmärtää miten muut jaksaa ja minä en?

Onneksi tosiaankin kohta on se LOMA <3

Lähen Lappiin :). Oon kuusi yötä Muoniossa ja Posiolla jonkin aikaa (jos se nyt vaan onnistuu).

Ihmiset ihmettelee sitä, kun lähden yksin Lappiin...

En mä tiiä mikä siinä nyt on niin ihmeellistä?

Lähen rauhoittumaan sinne, ihalemaan luontoa, kävelemään luonnossa ja nauttimaan.

Ei mua pelota metsässä yksin vaeltaa. Yleensä ne reitit on kuitenkin merkitty ja suht turvallisia.

Villieläimiäkin on aika turhaa pelätä, eipä ne yleensä päälle tuu.

Toisaalta monet ihmettelee sitäkin, kun asun yksin omakotitalossa :D.

Kaikkii kiinnostaa varmaa hirveesti mun joulu ja uusivuosi ja sillee??

Anyway Joulun vietin isän ja koirien kaa siskon ja äidin luona Jyväskylässä.

Olin äidin kyydissä, kun se ajo. Huhhuh!

Kyllä, olin itsetuhoinen :D.

Pelotti ihan hirveesti olla sen kyydissä, kun se on tosiaan ajanut ajokortin saamisen jälkeen ihan muutamia kertoja. Mutta olin kuulema hyvä opettamaan, koska olin rauhallinen (ulkoisesti) ja sanoin mitä pitää tehdä...

Tein jouluna porkkalaa elikkä kasvis”lohta”, se on herkkua!

Jopa isä tykkäs siitä.

Jouluna me lähinnä oltiin, syötiin. Pelasin siskon kaa lautapelejä jne.

Näin sen Frozen leffankin (oikeesti, jaksoin jopa kattoo sen...).

Tapaninpäivänä tultiin Lahteen, äiti ajoi autoa. Huhhuh.

Joulukuun lopussa menin koiruuden kanssa Tampereelle. Olin varannut airbnb:n kautta majoituksen. Mulla oli ihana loma Tampereella!

Kun nyt ensin pääsin lähtemään sinne :D...

Olin lähdössä Tampereelle työkkärin kautta, noo-oh Nissani päättikin valua alapihalle.

Koitin peruuttaa sitä pois alapihalta, mutta ei. En saanut sitä ylös.

Sitten heitin hiekkaa paljon ja yritin uudestaan, uudestaan ja uudestaan.

Soitin kummeille, että ”mitäs helvettiä nyt? Onko vinkkejä?”

Noh, ensin laitoin auton lattiamatot etupyörien taakse. Sain niiden avulla autoa vähän pois päin alapihalta, mutta en kunnolla...

Soitin jos yhdelle tyypille, että pääsiskö nostaa mua sieltä pihalta.

Kummisetä ehdotti sitten, että koita ottaa autoa vielä vähän eteenpäin ja sitten ylöspäin taas.

Ajattelin, että ”eipä siinä mitään menetä, kun täällä ollaan jo...” ja se auttoi!

Pääsinpäs ylös :).

Kyllä sitä kirosinkin siinä, loppu hyvin, kaikki hyvin ja mun loma pääs alkaa :).

Komeet jäljet jäi pihalle.

 

30.12 Kävin Särkkiksen akvaariossa eli entisellä työssäoppimispaikallani. Oli tosi ihanaa päästä käymään siellä :). Ihmisiä moikkaamassa ja elukoita toki <3

Kun olin työssäoppimassa niin siellä ei vielä ollut kääpiökaimaaneja, mutta nyt nekin olivat siellä.

Sain mukaani 2 madagaskarin sihisevää torakkaa... Ukon ja Akan :).

Mulla ei oo kuvia kaloista sillee, että saisin ne tähän blogiin :/. Mutta laitan tähä pari kuvaa niistä torakoista jotka sain :). 

Eiks oo söpiksiiii? Ihkuu. Okei, mä tiiän että ei oo melkee kenenkää mielestä paitsi mun.

 

Kuten tuolla aikaisemmissa blogiteksteissä kerroinkin niin vuosi 2016 oli elämäni PARAS vuosi :). Tai ainakin yksi parhaimmista :). Tiivistelmä viime vuodesta löytyy myös aiemmista teksteistä, olikohan otsikolla ”...kun mä en ehdi”.

Sain Tampereella ollessani myös tiedon joululahjastani ja sekosin siellä :D. Meinaan sain lipun PyhimysPassioon <3 (kummeilta).

Uudenvuoden aaton mää vaan makasin sängyssä ja lenkkeilin Mimin kaa päivällä... Illalla ei käyty ulkona, koska Mimi pelkää raketteja edelleenkin.

Väritin ja join viinii, se on se yksi parhaimmista rentoutumis keinoista :). Väritys ja viini.

5.1 Tulin takas Lahteen ja kävin kahvilla Lahden kauppahallissa... 

Sain ystävältä joululahjan näin jälkikäteen, kun ei aiemmin oltu nähty sillee että ois ehtiny lahjan antaa :). Aivan ihana pöllölaukku. Kiitos <3

7.1Päätin mennä syömään yksinäni :). Amarillossa kävin syömässä, söin fajitaksia ja oikee kunnon jäätelöannoksen jälkkäriks. Oli hyvää!! Olin kyllä ihan ähkyssä ku lähin sieltä...

Ja sitte 8.1 kävinkin kummien tai kummisedän kaa Kärkkäisellä... Mitään en ostanut taaskaa! :D

Hups. Ostin lyhtyjä, värityskirjan, koiralle ja kissoille lihaa, työhanskoja, pipon, lypsyhanskoja ja niiden alle puuvillahanskoja, niin ja daim patukoita.

Tammikuussa oli myös sellainen olo, että ”kukaan” ei kuuntele mua :/, eikä ketään kiinnosta mitä mulle kuuluu... Se johtu yksinkertaisesti siitä, että ihmiset kyllä puhu mulle paljon ja oli yhteydessä. Mutta selittivät vaan omista asioistaan, ei mitään kommenttia mun juttuihin.

Mut ei se mitään.

Onneksi enää ei oo sellainen olo. Tai no välillä tietty, ku oon ystävien tukipilari... Ja tukipilarihan ei tunteile. Tää biisi kuvaa aika hyvin sen hetkisii oloi.

 Kymppilinja - Äänetön kuolema

Mut joo, välillä vaan on tollasii oloi.. Minkäs sille mahtaa? :/ 

Askartelin tammikuussa kissoilleni pahvisokkelon :D... 

 

Silloin tammikuussa käytiin vaimon kaa muutamii kertoi Kuntostudio fiiliksessä, joogassa ja syvävenyttelyssä. Ja kerran sellasessa bodycompaktissa. Oli kyl kivaa. Mulla on vieläkin kortti sinne, mut oikeesti... Missä välissä mä ehtisin sinne? Ööh.

Menin tammikuussa yhdelle tilalle töihin missä ei oo ennen ollut naislomittajia. Voitte kuvitella taas sitä ahdistuksen ja stressin määrää!! Hyhhhh...

Hyvin se meni kuitenkin :) ja nyt oon kyllä ”kotiutunut” sille tilalle sen verran hyvin, että tykkään työskennellä siellä vaikka alkuun oliki vähä ”apua” fiilis.

Tähän väliin kuva Mimistä, kun oltiin kahvilla Kahvila Pomeranssissa tammikuussa :). 

 

Menin tammikuussa yhdelle tilalle töihin missä ei oo ennen ollut naislomittajia. Voitte kuvitella taas sitä ahdistuksen ja stressin määrää!! Hyhhhh...

Hyvin se meni kuitenkin :) ja nyt oon kyllä ”kotiutunut” sille tilalle sen verran hyvin, että tykkään työskennellä siellä vaikka alkuun oliki vähä ”apua” fiilis.

Kissanpäivät oli myös tammikuun loppupuolella elikkä siellä mun entisessä amiksessa järjestettävät päivät. Olin töissä, mutta päivätauolla kävin moikkaamas entisii opettajia, vaihtamassa kuulumisia ja elukoita <3 kattoo.

Mössöl oli joku ihmeen patti niskassa talvella, mutta ONNEKSI se oli taulehtunut talirauhanen eikä sen vakavempaa...

Välillä sitä miettii miten selviän sitten, kun pitää Mimistä luopua? :(

En kai mitenkään, ei pitäisi murehtia etukäteen tiedän...

Mun pitää myös hommata toinen koira, kuhan nyt pääsisin joskus muuttaamaan eteenpäin. En selviä ilman Mimiä, mutta vielä vähemmän selviän jos mulla ei oo koiraa ollenkaan. Parempi, että olis koiruus jo ”valmiina” kun Mimistä pitää luopua... Toivottavasti Mimi elää kuitenkin vielä vähintään 7 vuotta.

 

Mun uus puhelinki tuli siinä vuoden alussa, oon kyllä ihan rakastunut tähän puhelimeen vieläkin <3 ;D vaikka olikin jo huollossa, kun onnistuin rikkoo tästä näytön vaikka onkin iskunkestävä puhelin. Taitolaji ;). Meni takuuseen kyllä, kun sitä mietittiin että meneekö vaiko ei?

Jos ei olis mennyt niin olisin ottanut yhteyttä kuluttaja-asiamieheen...

Caterpillar S60 4G <3 <3

Menin helmikuussa töihin, yks lehmä toivotti mut tervetulleeksi. Sorkasta naamaan, jes!

Nenästä rupes tulee verta, mutta ootin vaa että se loppu ja jatkoin hommii samantien...

Ihme kyllä ei tullut ees jälkee. Ihan minimaalista turvotusta vaan.

Lehmät on ihania edelleen, varovainen niiden kanssa pitää olla kuitenkin. Siltikin voi sattua vaikka olisi kuinka varovainen.

Tänä vuonna lehmä on kaatunut mun päälle, eipä siinä onneks muuta käyny ku että sain mustelman perseeseen :D. Olis voinu käydä oikeasti huonostikkin.

Olin auton kanssa taas ojassa helmikuussa... Ei kyllä naurattanut yhtään!! Hävetti ihan hirveesti.

Ajoin töihin maalaistietä, vauhtia oli max.40km/h ja mä vaan luisuin ojaan.

Onneksi maatilan isäntä haki mut töihin autollaan ja töiden jälkeen käytiin nostamassa auto pois ojasta traktorilla.

Traktorissa oli ketjut ja sekin meinas lähtee tieltä pois, koska oli älyttömän liukasta.

Että turhaan mä kuulema häpesin, mutta silti hävetti ja vieläkin, vähän.

Löysin tän kuvakaappauksen maaliskuun alusta elikkästä tää on ihan mun normaali työpäivä. Eipä paljoo tarvii sillee ylimääräisiä kuntoilla, että pysyy kunto ihan ok:na. 

Käytii kummien kaa mussuttaa ruokaa raxsissa maaliskuussa, ei se kovin erikoista oo mutta nykyään ei tosiaankaan ehdi viettää aikaa samalla tavalla kuin ennen kummien kanssa :/.

Ja tässäpä mun vapaayön unikaverit :). Sekin on harvinaista, että mulla on vapaayö.

 Ai nii täytin 25v maaliskuussa, jee. En juhlinut mitenkään, koska ei ny vaa ollu aikaa ja eipä se musta niin tärkeää oo. Jokainen on syntynyt. Mua ärsyttää aikuiset ihmiset, jotka vinkuu lahjoi tai aikuiset ihmiset jotka loukkaantuu siitä, että niiden synttäreitä ei vain muista... 

Isäl oli nyt perjantaina synttärit, nii kyl mä sille käyn jonkun lahjakortin lahjaks hakee. Mut eipä tuo mitään lahjoi oo pyytäny ees.

  Olin keväällä todella todella väsynyt ja voimaton.

Ei sentään ollut varsinaista kevätmasennusta :), mutta välillä vaan oli niin saatanan väsynyt että ei olis jaksanut yhtään mitään...

Huhtikuun alussa oli Mimin ja Knipin hammaskiven poisto. Meni hyvin, eikä ollut mitään kummallisempaa kummankaan suussa. Mentiin iskälle Knipin ja Mimin kanssa, kun oli hampulit hoidettu. Knipi ei ollut milläänsäkkään. Mimi taas oli ihan pihalla koko loppupäivän :/.

Huhtikuussa käytiin myös syömässä vaimokkeen kanssa, namnam.

Omg, oon jo huhtikuussa o_O :).

Sain ihan älyttömän flunssan sillo huhtikuussa, just ennen Pyhimyksen keikkaa :/. Noh, vedin sit kaikenmaailman droppei ja menin todellakin Pyhimyksen keikalle. Oli hyvä keikka <3 ja mä näin Ari Koivusen <3 sain yhteiskuvan hänen kanssaa :).

Nii-i, kyllä mä edelleenkin fanitan häntä vaikka ei ookkaa pinnalla ollut pitkii aikoihin ja oon aika varma, että mulla on yksi laajimmista ”fanikokoelmista” koskien Aria. Mulla on edelleenkin tallella vanhoja lehtijuttuja älyttömästi, julisteita, Arin kirja jne. jne. jne.

Pyhimyksen keikan jälkeen kävelin kaupunkiin. Ensin menin teerenpeliin joka oli niin täynnä, että käännyin ovelta pois. Menin Hanhenpoikaan vaiko Pikku Hanheen? Hmm. Siellä join rommitotin ja vaihdoin paikkaa Dubliniin, koska sekin oli niin täynnä.

Dublinis ei ollu aluksi paljon porukkaa, mut kyl sinne tuli sitten...

Juttelin jonkun pariskunnan kanssa, joka asuu kanssa Ahtialassa. Olivat tosi mukavia :).

Nekin ihmetteli, että ootko oikeasti yksin liikenteessä? Noh olin.

Mitä ihmeellistä siinä oikeasti on, että mä viihdyn yksin? Mä haluan olla yksin, en aina tietenkään mutta useinkin. Mä tykkään tehdä asioita yksin, miksei yksin voi käydä baarissa tai syömässä?

Tai lähtee sinne Lappiin?

Mitä kummaa tässä nyt sitten on?

Toiset on vaan itsenäisempiä kuin toiset, toiset vaan viihtyy yksinkin.

Saan kummilapsen <3 ihan btw. Ootan tätä vauvaa ihan älyttömästi <3

Oon ostanu jo turvaistuimet ja kaikkee. Mulla on puhelimessa raskaussovellukset jne.

Olin mukana varhaisultrassa tuolloin huhtikuussa.

Että oli vaikeeta sillo alkuu pitää sisällään toi tieto, että saan kummilapsen. Oon nii innoissani <3

Käytiin kummien kaa huhtikuussa syömässä mys Fresnossa! Oi, että siellä on älyttömän hyvää ruokaa. Nautin.

Tulipa ostettuu autokin tuolloin, volkkari.

 Vähän oon muuten huhtikuussa käynyt ulkona syömässä ihan sikana :D. Käytii meinaa Fresnossa myös vaimon kaa syömässä... omnomnom.

Huhtikuussa aloin kevytyrittäjäksi :).

Liityin siis laskutusosuuskuntaan. Oikeasti tosi kätevä ja helppo systeemi!

Teen ilmoituksen ennen kuin menen töihin (riittää vaikka tuntia enemmin), teen työni ja teen netissä laskun. Osuuskunta lähettää laskun mun asiakkaalle, asiakas maksaa sen ja osuuskunta ottaa pienen summan siitä laskusta itselleen. Mutta ei oo mikään suuri summa.

Mut on vakuutettu osuuskunnan kautta, osuuskunta maksaa verot, eläkemaksut jne. jne.

Sain olla koko Toukokuun töissä mun lempinavetassa tän kevytyrittäjyyden kautta.

Töissä tapahtui vaikka ja mitä, en niistä näin julkisesti kuitenkaan pahemmin voi kertoa kun on kuitenkin salassapitovelvollisuus tietyistä asioista, mutta tämmösen autoin maailmaan Toukokuussa :). Pääsi/joutu sitä leikkimään useamminkin kätilöä...

Toukokuussa tein lomitustoimiston kanssa määräaikaisen sopimuksen 1.6-31.8 ja nyt kun on jo elokuu niin ehdottivat jatkoa sopimukselle. En ottanut jatkoa, keikkaa teen mutta määräaikaista en ota sinne enää... Tai voin harkita ensi kesäks ottavani, suurella EHKÄ sanalla.

Keikkaa riittää todennäköisesti ja kevytyrittäjänäkin on töitä aikasta paljon.

Ei kai ihme, että olin väsynyt (olen vieläkin) kun tein töitä tahdilla 13 päivää töitä, 1 vapaa, 10 työpäivää, 3 vapaata, 7 työpäivää, 2 vapaata, 14 työpäivää, 3 vapaata, 8 työpäivää, 2 vapaata jne...

Oon tehnyt koko kesän tolla tahdilla suunnilleen.

Knipitius täytti 22.5 6-vuotta. Maailman ahnein, tärkein ja persoonallisin kisuli <3 <3

 

Toukokuun lopussa oli hautajaisajelun vuoro... :( :( :(

Mun Nissan vanhus ei odotetusti päässyt läpi katsastuksesta.

Mä rakastan sitä autoo edelleenkin vaikka se onkin vanha <3

Haluan samanlaisen, mut Dieselinä.

Vaikka rakastan mä mun nykyistä autoakin (Fordia).

Ajeltiin kummien kaa syömään muistoateria ABC Kuortille. 

 Tässäpä tää mun uus rakkaus Ford Focus, jonka ostin Toukokuun lopussa. Se on Diesel... On mulla se Volkkarikin vielä, mut se on isäl käytös. Mulla on pakko olla töiden takia käytössä vara-auto, jos Ford jostain syystä pamahtaakin.

 

Kukaan ei varmaan oo jaksanut lukea koko tekstiä...

Pääasia kuitenkin, että saan kirjoitettua itse. Mua häiritsee niin hirveästi, kun en oo kirjoittanut :/.

Nyt pääsen meinaan kesäkuuhun.

Kesäkuu alkoi yllätys, yllätys töillä. 14 päivää putkeen töitä.

Ku alkoi vapaat niin tein kotona vohveleita, seuraavana päivänä vaimolle tekee vohveleita ja iskälle leipoo sämpylöitä. :P

Ennen leivoin suht usein, mut enpä nykyään :(. 

 

Olin isälläni yhden yön tuolloin ja olin isän mukana, kun se oli juoppokuskina :D. Mun Fordilla, oli kyllä aika mielenkiintoista...

Menin taaaaas töihin. Pari päivää tein töitä.

Yhtenä aamuna menin normaalisti töihin, aloin jakamaan väkirehuja lehmille ja tuli huono-olo.

Ajattelin, että ”ehkä vaan söin liikaa...”.

Oksensin 4 kertaa ennen ku laitoin viestiä isännälle, että ”taidan olla kipee.”

Hän tuli lypsämään lehmät loppuun. Lähdin ajaa kotii. Pidin kaks taukoo, ku oksensin.

Kolmannelle ”tauolle” mä jäin, odotin että kummit haki mut. Oksensin 5 tunnin sisään jonkun 15 kertaa. Hyi!

Illalla nousi kuume ja joka paikka oli ihan stnan kipeenä.

Onnekseni toivuin oksennustaudista. Kävin terkkarilla kyllä, tulehdusarvot oli silloin 14 eli ei paljoa. On ne korkeella olleet kuitenkin.

Kesäkuun lopussa lähdinkin kohti Hämeenkyröä. Ystävälle <3

Meillä oli oikein hauskaa ja kivaa :). Mä kävin shoppailee ideaparkissa... 286e sinne meni, huppista :D. Onkohan mulla kuvii siitä mitä ostin? Hmm.

Vaatteita ostin itselleni ja tulevalle kummilapselle. Pari kirjaakin ostin. 

On mulla näköjään joistakin kuvii, ei kaikista... Sori mun lärvi... 

Heinäkuun alussa lähdettiin vaimon kanssa Tampereelle Ikeaan ja mä olin kyl sairas tai jotain... En ostanut Ikeasta yhtään mitään! Ihan tosi.

Jäätiin yöksi Hämeenlinnaan. Illalla käytiin syömässä. Seuraavana päivänä pyörittiin Goodmanissa. 5.7 Mun rakas Mimitys täytti 9-vuotta!! Vanhus <3

Mulla on hiuskriisi. Haluun kasvattaa nyt sivusiilin pois, koska se on ollut mulla niin kauan. Tää tarkoitti sitä, että mun piti vaihtaa kampaus toiselle puolelle päätä. Mun oikean korvan korvisten reijät oli menneet umpeen, joten päätinpä lauantaina tökkii ne reijät auki :D.

 

Mun elämässä oli heinäkuussa jokin kausi, että ihmiset mun ”menneisyydestä” palas takasin. Hmm. Jotenkin outoa, että kaikki tuli tavallaan yhtäaikaa. Yhden vain näin huoltsikalla ja juteltiin, ei sen kummemmin tän kaa ruvettu olee yhteydessä.

Toinen on taas mun ystävä, johon ei nyt vaa oo tullu oltuu yhteydessä. Hän muutti lähelle mua ja ollaan nähty, tullaan jatkossakin näkemään :).

Kolmas on myös entinen ystävä, huom! ENTINEN... Joo, kyl mä sen kaa oon muutamii viestejä vaihtanut, mut ei mun ja sen välit ikinä tuu olee ennallaan.

15.7 mun serkku kuoli. Hän ei ollut mulle läheinen, mutta kyllä se silti mietitytti... Miksi? Hän olisi täyttänyt pian 32-vuotta ja hälle jäi kaksi pientä lasta. Alkoi siinä miettimään vähän syvällisemminkin taas kaikkea.

Mitä on kuoleman jälkeen? Miten selviän, ku isä kuolee? Miten mun serkun läheiset selviää?

Kaikkea muutenkin, sitä että elämä on rajallista.

”"Tässä nyt. Tässä nyt.
Tässä hetkessä elämäsi sun.

Ei ihminen voi tietää tietään.
Toiset vie, toiset pois viedään.
Anna sataa, tulee sateenkaaria.”
Pyhimys – Nyt

Hautajaiset olivat elokuun alussa. Menin isän kanssa sinne. Oli nätti ja iso tilaisuus.
Mutta elämän pitää jokatapauksessa jatkua. 

Illalla menin ystäväni luokse. Syötiin ja juteltii, juotii shampanjaa :P.
Lähdettiin illaksi Teerenpeliin juomaan drinkkejä. Oli todella ihana ilta <3
Jäin yöksi ystävälleni ja aamulla hän oli laittanut meille kunnon aamupalat, kiitos ihana <3

 Mut hei, nyt mun pitää lopettaa kirjoittaminen kun lähden ehkä liikenteeseen...
Mutta pitkällehän mä pääsinkin vihdoinkin :)!! 
Mä yritän kirjoittaa vähän lyhyemmän tauon päästä seuraavan kerran. 

Hyvää syksyy <3