Tapettia, lääkepaketteja ja karkkeja

Moiks. 

Oon ollut nyt muutaman päivän suunilleen koko ajan menossa. 

Torstaina tosin otin ihan rauhallisesti. Aamu alkoi tavalliseen tapaan lenkillä, mutta sitten innostuin lukemaan kirjaa ja juomaan teetä. Luen vieläkin tuota kirjaa jonka on kirjoittanut nainen, joka selvisi Saksan keskitysleiriltä. Tavallaan aika rankkaa ja ahdistavaa luettavaa. Silti niin mielenkiintoista. Ihminen on utelias, ihminen haluaa jostain syystä lukea niitä "kauhu" juttuja, jotka on totta. Eihän muuten varmaan minkäänlaisia alibi lehtiä tmv. olisikaan, jos niitä ei kukaan ostaisi. Iltalehtien otsikot kirkuu milloin mitäkin, joka "kauhistuttaa" ihmisiä. Silti ihmiset lukee niitä vaikka niiden tekisi pahaa... 
Tuo kirja saa kyllä vähän miettimään. Miettimään taas sitä kuinka julma ihminen voi olla? Kuinka ihmeessä ihmiset voidaan alistaa ja manipuloida ajattelemaan että joku toinen rotu olisi huonompi. Omistan itsekkin ennakkoluuloja. Olen maahanmuutto vastainen ihminen osittain. Ymmärrän ne jotka tulee tänne oikeasti pakoon sotaa ja ne jotka tulevat tänne tekemään töitä. Sitä en ymmärrä miksi täytyy tehdä rikoksia, hakata toisia taikka sitä, että eletään täällä vain sossun tuilla, eikä edes yritetä hankkia toimeentuloaan itse... Ymmärrän, että heillä on oma kulttuurinsa ja kyllä he sitä saavatkin toteuttaa, mutta millä oikeudella he vaativat suomalaisia muuttamaan omaa kulttuuriaan? Tiedä sitten. Toisaalta itse haluaisin ehkä joskus tulevaisuudessa muuttaa Viroon taikka Ruotsiin, ehkä Saksaan. Silloin olisin itsekkin maahanmuuttaja. 
Vaikka omista ennakkoluuloja niin silti maahanmuuttajatkin ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Ei  Suomalaisillakaan ole oikeutta kohdella heitä huonosti. Tai jotain. En ymmärrä jotain järjetöntä toisten hakkaamista.
Ihminen on peto, ihmisen pahin vihollinen on ihminen. Huvittaa, kun jos joku karhu tai susi, ehkä joku muu eläin hyökkää ihmisen päälle niin siitähän nousee kauhea haloo, viha susia taikka karhuja kohtaan. Heti se susi pitäis tappaa monen mielestä. Mutta ei jokaista ihmisen ihmiselle tekemää pahoinpitelyä uutisoida, sehän on lähes normaalia että joku hakkaa toisen... 
Joopa joo. Ihmisen viha toista kohtaan voi olla joskus, useassakin tapauksessa vain omaa pahaa oloa. Monesti se saattaa purkautua toiseen vaikka ei olisi syytä. Eläimet eivät hyökkää ihmisen kimppuun "turhaan". Vain hyvin peloissaan, puolustaakseen itseään taikka puolustaakseen pentujaan/poikasiaan.

Mutta miten hemmetissä oikeesti kukaan on voinut kohdella toisia niin... Olla välittämättä. Hyi helvetti. Täytyy vain ihmetellä niitä jotka säilyivät elossa ja vielä suhteellisen järjissään. Mitenköhän tuollaisen kokemuksen jälkeen on voinut edes opetella elämään "normaalisti"? Ja sit mä vingun jotain turhaa siitä, kun on kylmä ja ei oo sitä tai tätä...

Kyllä ton kirjan avulla huomaa kuinka kiitollinen sitä saakaan olla. Jotenkin huomaa kuinka kiitollinen saa olla vapaudestaan... Vaikka en mä koe olevani täysin vapaa... Mutta ei mua kukaan orjuuta, pakota tekemään töitä seitsemäätoista tuntia vuorokaudessa. Joku vesikin... sehän on itsestäänselvyys... Mutta eipä ole monille. Miettii sitä kuinka Suomessa ollaan paniikissa, jos tulee vesikatkos taikka kraanavettä ei voikkaan juoda. Olisin itsekkin ihan paniikissa ja häiritsisi se, että vettä ei tule. Joissakin maissa vaan juodaan sieltä joista, kuralammikoista. Ihan sama mistä kuhan saa janonsa pois. Joisin itsekkin, jos ei olisi muuta vaihtoehtoa. Jännää miten sitä voikin älytä tollaisia asioita. Vaikka toisaalta en kyllä jaksa ajatella joitakin kehitysmaalaisia... Vähän niinkuin voivoi, maailma on sellainen. Epätasa-arvoinen, julma, pelottava, ristiriitainen... Ja jos voisin päättää pelastaisin kaikki eläimet, en ihmisiä. Toisaalta olen myös ihmisrakas, huolehtija tyyppi. Kyllä mä haluaisin myös, että jokainen voisi hyvin, olisi onnellinen... tai saisi edes sen ihmisarvoisen elämän. 

Perjantaina myös maalasin öljyväreillä. Ihanaa nähdä kuinka värit sekoittuvat toisiinsa, tehdä jotain luovaa. Perjantaina sain myös rahaa, jolla sain maksettua laskuni pois. Kyllä helpotti. Raha tai sen puute stressaa... Vaikka raha on saanut ja saa maailmassa ihan hirveästi pahaa aikaa, niin silti jokainen tarvitsee rahaa. Ainakin lähes jokainen. Olisi mustakin kiva elää riippumattomana rahasta. Silti olisi ihan sairaan kivaa, jos olisi sitä rahaa PALJON. Ei tarvitsisi ikinä huolehtia toimeentulostaan, taloudellisesta tilanteestaan, voisi ostaa sen unelmien talon unelmiensa paikalta, matkustaa, tehdä mitä huvittaa...

Rahat tuntuu menevän pakollisiin menoihin, kuten ruokaan ja vuokraan, sähköön yms. Olisi mulla kyllä kymmeniä eri käyttötarkoituksia rahalle. Ensinnäkin haluan kampaajalle, haluan leikkauksen, värjäyksen ja ne hiustenpidennykset toiselle puolelle. Inhoan silmälasien käyttöä, vaikka alankin jo pikku hiljaa tottua. Onhan ne helpommat kuin piilolinssit, silti haluaisin ostaa lisää piilolinssejä ja käyttää niitä. Vielä mielummin menisin silmien laser leikkaukseen, eipähän tarvitsisi minkäänmoisia apuvälineitä näön takia. Nii-in ja olisi musta ihanaa saada ne kaikki tatuoinnit joista haaveilen ja olen haaveillut jo kauan... Ostaa sitä ja tätä vaatetta, koruja ja kenkiä. Olisi ihanaa matkustaa jonnekkin... Noh jonnekkin ulkomaille. Olisi myös ihanaa reissata suomessa, muuten vain ja moikkaamassa ihmisiä... Niin ja tahdon myös sisustaa... Ostaa just sellaiset huonekalut joista pidän, verhoja, kasveja. Sekä se oma käärme ja muut elukat, kuinka haluaisinkaan ne. 
Ei vaan oo rahaa tehdä tuota kaikkea... ainakaan heti. Eikä se materia loppujen lopuksi tuo pitkään onnea, mutta kyllä mä tiedän mitä materialismionnellisuus on :). Se, kun saa ihanat kengät taikka erikoisen hupparin, niin tai just ihanan astiaston... Taikka upouuden kameran. Siis en ole saanut upouutta kameraa, mutta voin vain kuvitella sen ilon :D. Ja kyllä, tavaroihinkin voi rakastua. Olavi Niira<3 Se on mulle melkein kuin elävä. Taikka monster high nukke, se on mun vaimo :D. 

Perjantaina tosiaan hymyilytti :). Kai se melkein koko perjantai siinä menikin :D... Ollessa.

Lauvantaina kummisetäni tuli mun luokse. Meillä oli tarkoitus vihdoin ja viimein tapetoisa mun makkari... Mut eipä mennyt ihan putkeen :D. Alku meni hyvin... Sit ihmeteltiin kuka tumpelo on asentanut mun makkariin lattiamaton? Se oli tyyliin vaan heitetty siihen, eikä ollut edes järkevän kokoinen siihen huoneeseen, lattialistat vaan on peittäneet ne raot ja peittää nytkin...
Tapetit oli suhteellisen siististi laitettu ajateltiin, että tapetoidaan siihen päälle. Ensimmäinen tapetti vuota.. Eihän me saatu sitä millään tasaiseksi. Kupruili sieltä täältä... Se alla oleva tapetti alkoi kupruilla liisterin vaikutuksesta... Eihän siinä muu auttanut kuin alkaa poistaa sitä vanhaa tapettia. huomattiin että sekin oli vaan pikaisesti hutaistu siihen seinään, jollakin ihmeellisellä aineella... Varmaan pelkällä tapettiliimalla.. Joistakin kohti se ei ollut edes kiinni millään. Joo, ei kukaan voi olla mestari heti, jos se oli vaikkapa jonkun eka kerta, kun tapetoi... Mutta se oli niin hutasemalla kuitenkin tehty, että joo. Olisi se aikaisempi voinut edes yrittää olla huolellinen. 
Revittiin sitä tapettia, koitettiin vettä, koitettiin liisteriä.. Tapetin alta löytyi toinen kerros tapettia. Pläh, se oli hemmetin tylsää ja turhauttavaa, kun eihän se tapetti meinannut millään lähteä.

Kummisetä tutki nopeasti tapetinirroitus koneen hintoja netistä... Ja sitten kiireellä Lahteen. Ostin yhden rullan tapettia lisää, liisteriä lisää, hiomapaperia, tasoitetta... Sekä pikkusiskolle 3,4 kiloa karkkia :D. No joo, syön siitä itsekkin varmaan puolisen kiloa, ehkä vähän ylikin ja kyllä oon napsinut vähän väliä sieltä niitä karkkeja... En mä olisi irtokarkkeja saanut mistään halvemmalla kuin sieltä Kärkkäisen tavaratalosta, ne sattui olemaan vielä tarjouksessa :). Olisin jokatapauksessa ostanut siskolleni sen noin 2kg karkkia. Ihan vain sen takia, että haluan hemmotella häntä.. Ja tuskinpa hän on noin paljon saanut koskaan karkkia kerrallaan. Osittain ostin ne karkit ihan vain vittuillakseni äidilleni :D... Siis kun eihän se tykkää yhtään, jos mun pikkusisko saa noin paljon karkkia. Joo-o, tekee pahaa hampaille, karkki ei ole terveellistä ja blablabla. Kyllä mä ainakin muistan pienenä kuinka kivaa oli saada karkkia, kuinka sitä oikein haaveili siitä karkista... Ekat omat rahatkin taisi mennä tyyliin karkkiin, kuten varmaan aika monella muullakin. Haaveilen kyllä vieläkin siitä karkkitaivaasta. Suklaata, tummaa ja valkoista, sekä maitosuklaata, mustikka valkosukltaata, minttusuklaata, mansikka karkkeja, lakritsinauhaa, lakritsimattoja, salmiakkiautoja, hedelmäruutuja, toffeeta... Oi nam :P.

No juuh, kärkkäiseltä mentiin hyvin vauhdikkaasti Biltemaan, josta ostin sen tapetinirroituskoneen. Hintaa sillä oli muistaakseni 26,90e. Eli ei kovin kallis, olisin kuvitellut kalliimaksi... Biltemasta ihan järkyttävällä kiireellä Citymarkettiin. Hassua, kun mun tekee pahaa olla auton kyydissä kovassa vauhdissa, laitan aina silmät kiinni jos mennään liian lujaa taikka joku pyörittää autoa ympyrää tmv... Mutta voin mennä kaikkiin huvipuisto vempeleisiin (paitsi törmäilevät autot, hyihyihyi). Suomessa lempi huvipuisto laite on ehdottomasti tornado. Voisin istua siinä vaikka kuinka pitkään, se on ihanan rentouttavaa :)... Olisi tosi kiva päästä ulkomaille testailemaan näitä vieläkin pidempiä, mutkaisempia vuoristoratoja.
Tyyliin juostiin citymarket läpi. Sain mä suurimman osan tavaroista joita meninkin hakemaan ostettua :). 

Kotona sitten testailemaan sitä tapetinirroitus konetta. Sehän toimii tosissaan höyryllä tai siis se irroitustekniikka on kuuma höyry. Se laite oli ja on tosi kätevä :). Se tapettien irroitus sen avulla oli oikeastaan hauskaa hommaa. Huonelämpötila kohosi varmaan yli 40 asteen, ikkunakin oli ihan höyryssä. Joo tuli siinä vähän lämmin, mutta mun mielestä just sopiva. Kerrankin mulla oli lämmin... Mitäköhän naapurit tykkäisi jos alkaisin "saunomaan" tuon laitteen avulla :D. Ehkäpä en kuitenkaan. Taisin johonkin yhteen asti yöllä poistella niitä tapetteja.

Sunnuntaina sitten hioin seinät, laitoin tasoitetta ja hioin vähän lisää. Sitten alkoikin se "pelottavin" osuus, eli itse tapetointi. Vähän oikeasti pelotti, että tuleekohan siitä mitään?
Se olikin yllättävän helppoa :). Joo-o yhdestä kohtaa yläreunaa se tapetti on mun mielestä tosi ärsyttävän huonosti, mutta laitan siihen boordin.. Kuhan nyt eka löydän jostain kivan boordin ja ostan sen. 

Älysin siinä tehdessäni taas jotain itsestäni. Mä tykkään tehdä urakalla hommia... Monta tuntia putkeen. En ehkä aina, mutta pääosin. Ja tykkään tehdä "suuria kokonaisuuksia"... Ärsyttää usein sellainen pieni näplääminen. Kun laitoin pistokkeiden suojalevyjä paikoilleen niin voi juma kun meinas mennä hermo niiden ruuvien kanssa! Peekele, kun näprää, näprää, näprää.

Tykkään mä tehdä tyyliin käsitöitä vaikka ne olisi hitaitakin... Mutta mielummin mä kudon kangaspuilla sitä mattoa, joka etenee nopeasti ja näkee nopeasti kättensä jäljen kuin vaikkapa neulon (pidän kyllä siitäkin hommasta)... Neulominen on vain niin hidasta. Ainakin mun kohdalla se on hidasta... Lapasiakin väännän varmaan jonkun puolivuotta ja sukkia vieläkin pidempään. Tiedä kuinka hiton kauan se vauvanpeittokin on ollut kesken mulla tuolla kaapissa.

Maalaaminen on mun mielestä kivaa, niin seinien kuin taulujenkin. Mut ne pienet yksityiskohdat on ärsyttäviä, saat näpeltää tunnin tai kaksikin sen kanssa ja silti ei etene millään. Taulupohjan maalaus, vaikkapa telan tai suuren pensselin avulla on taas tosi hauskaa. Pienoismallit ja nukketalot on tosi hienoja ja kyllä itseänikin huvittaisi tehdä sellaisia... mutta tiedän että loppujen lopuksi ne jäisi kesken, menettäisin hermoni niihin.

Olin aikasta tyytyväinen tapetoinnin lopputulokseen :)... Nyt vaan täytyis saada ne tummanvioletit taikka mustat tai jonkun muun väriset kivat verhot tohon makkariin. Niin ja mulla on ollut seinällä kaksi ikean sinistä tähtilamppua, sellaisia joita yleensä on lasten huoneissa :D. Mä sprayasin ne hopeisiksi... Niistä tuli aikasta hienot vaikka itse sanonkin. Pitäisi ne laittaa tonne huoneen seinään.

Mun pikkusisko on tulossa ensi perjantaina mun luo. Odotan hänen näkemistään ja aikaa jonka saan viettää hänen kanssaan, mutta kyllä stressaankin paljon. Pitää olla sitä ja tätä, kaikkea mahdollista. Pikkusiskon mielestä olen paras isosiko ikinä :). Kyllähän siitä tulee hyvä mieli juu, mutta mietin vaan, että oikeasti taidan olla aika surkea isosisko :/. Asun kaukana pikkusiskosta ja pidän ihan hemmetin huonosti yhteyttä :(. Nii-in ja kun asuin kotonani vielä... Saatoin menettää hermot pikkusiskooni useastikkin. Joo-o on normaalia, että sisarukset tappelee, on normaalia teini-ikäiselle polttaa pinnansa, mutta silti... Olisin voinut olla parempi. Toisaalta se määrä mitä hoidin pikkusiskoani... Hoidin pikkusiskoani enemmän kuin äitini, oikeasti. Hain tarhasta, laitoin (lähinnä lämmitin) ruokaa, leikin, nukutin. Kai sitä jokainen teini stressaantuu, vihastuu ja hermostuu, kun on sidottuna kotiinsa pikkusiskon takia. Siitä, että joutuu kantamaan vastuuta pienestä lapsesta vaikka itsekkin on vielä lapsi... Joutuu olemaan aikuisen roolissa. Harrastuksiinkin vein siskoa ja olipa hän mukanani minunkin harrastuksissani...

Maanantai on tänään. Jotenkin outoa.. Olen ehkä keskiviikossa tai torstaissa. En oikein ole selvillä päivistä. Käväisin kauppa ja apteekki. Mua vaan nauratti, kun lähdin apteekista öö.. seitsemän lääkepaketin kanssa :D ja yhtä lääkettä ei ollut siellä nyt, niin pitää huomenna hakea. Eli yhteensä kahdekasan lääkepakettia... Ei juma. Onko mun mielenterveys ja jonkinasteinen tasapaino kiinni vain noista lääkkeistä. Onko se, että saan nukuttua kiinni noista lääkkeistä? Onko se, että en kärsisi niin pahoista fyysisistä kivuista kiinni noista lääkkeistä?
Outoa... 21v ja järkyttävän suuri lääke arsenaali. Miettii, että noiden lääkkeiden lisäksi mulla pitäisi keväisin ja kesäisin olla allergia lääkitys. Enpä ole tänä keväänä sitä syönyt ja en ole kärsinyt pahemmin allergioista. Pari pientä allergiakohtausta olen saanut, tiedä sitten mistä johtuivat. 
Mulla menee aamusta kahta lääkettä, illasta yksi tai no tästä lähtien kaksi, mutta se toinen ei ole jatkuva lääke... Lisäksi kaksi tarvittaessa otettavaa lääkettä. Joopati joo... "Mieltä tasaava" "Unta syventävä" "Kipu- ja mielialalääke"... On se vaan niin hemmetin hienoa olla hullu... No ei oikeasti ole. Mä inhoan sen yhden lääkkeen makua ja joka hiton aamu se pitää niellä kuitenkin. Nii-in ja jokainen mun lääke aiheuttaa ruokahaluttomuutta... joten pitää tapella sen syömisen kanssa.

Miettii kuinka täynnä olen jotain kemikaaleja... Mietityttää missä vaiheessa maksa pettää vain noiden lääkeaineiden takia. Myrkkyjähän lääkkeet on tavallansa. Mietityttää myös, että muokkaako noi lääkkeet mun persoonaa ihan toisenlaiseksi? Minkälainen olisin ilman lääkitystä? Diipadaa... "LÄÄKKEEEET!! JuMaLAuta, lääkkeeeeet..." Pasila on aivan loistava sarja :D. Räkätän jo tyyliin kun näen ne hahmot. 

Oon siivonnut taaskin tänään... Siivous on kesken, sillä iski väsymys. Kyllähän tässä aikaa on vielä siivoilla. 

Kuvia olisi, mutta laiskotuttaa niin paljon että en jaksa niitä nyt siirrellä koneelle... Joten kuvia ei tällä kertaa postaukseen tule.

Oikein hyvää viikkoa kaikille :)