Mun elämä on jälleen ollut kiireistä ja tapahtumarikasta. Ainakin musta tuntuu, että mun elämä on tapahtumarikkaampaa kuin monen muun. Enpä tiivä.
Kuvia tulee tähän postaukseen varmaan aikasta paljon ja epäilenpä, että kirjoitankin aika pirun paljon ;). Mulla ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa kirjoittaa.
Huhtikuu. Mie kirjoitin viime merkinnässä, että meen koulun navettaan viikoksi hommiin ja sit lähden kuukaudeksi kummeille asumaan, kun menen navetta työssäoppimiseen.
Kävin mie muutaman päivän siellä koululla kunnes opettaja tuli ilmoittamaan että on tapahtunut virhe tiedonkulussa (taas vaihteeksi, meidän koululla kun tuo info ei kulje). Että en voikkaan tehdä sitä viikkoa silloin. Joten pidinkin pääsiäislomaa vähän :). Se mitä mie oon lomallani tehnyt onkin jo arvoitus, koska en yksinkertaisesti voi muistaa niin pitkälle.
Mun kummien vanhin kissa Lisbeth Pötkö kuoli (29.3.2015) :`(. Aivan ihana ja rakas kissa oli hän, kuten kaikki tottakai mutta kuitenkin <3 Itketti.
R.I.P Lisbeth Pötkö <3 |
Mäksä, koulun toinen navettakisu |
Suomen kieli on erittäin vaikeaa, mutta joku raja siihen että minkälaisella kielitaidolla pääsee lääkäriksi.
Mulla alkoi se navetta TOP :). Kokonaisuudessaan TOP meni hyvin. Kyllä mie välillä ajattelen, että oon mäkin ihan järkyttävän hullu kun haluan lomittajaksi :D. Vaikka pidän työn vaihtelevuudesta, fyysisyydestä ja tietysti eläinten kanssa työsekentelystä niin onhan se silti raskas työ. En mie TOP:in aikana muuta tehnyt ku käynyt töissä ja lähinnä nukuin. En tiiä, olin myös todella stressaantunut, silti tykkään tosta työstä... Vähän ristiriitaiset mietteet, kun haluan tehdä todella paljon tuota työtä mutta se että jaksanko todellisuudessa kuinka kauan tehdä lomittajan työtä onkin jo toinen homma. Ainaki lähden kokeilemaan mihin asti rahkeet riittää kun valmistun :). Mulla oli myös näyttö lypsystä/navetta hommista sekin meni ihan hyvin vaikka jännitinkin taas ihan pirusti. Sain kai kolmosen eli parhaan numeron siitä. Mun asennetta ja täsmällisyyttä kehuttiin :). Ainoa mistä tuli kritiikkiä oli se, että pitää kysellä enemmän asioista ja että oon ehkä vähän arka, että voisin käyttää enemmän ääntä yms.
Mutta jokatapauksessa selvisin myös navetta TOP:ista kun sitä mie vähän epäilin että miten selviän.
Viikonloputhan mulla oli vapaana ja 11.4 oli Hartolassa Hsesyn järjestämä kissojen leikkaus ja sirutus tapahtuma. Vihdoin ja viimein sain sterkattua Liitun tuossa tapahtumassa. Hyvin meni leikkaus ja toipuminen myös :). Kun Liitu oli leikkauksessa kävin kummisedän kanssa kahvilla La Kar de mumma nimisessä kahvilassa. Oli oikein hyvää, vaikkakin kallista.
Samana iltana käytiin kahvilla myös ABCllä. Ja tuli TOP:in aikana käytyä monta kertaa myös vakiokahvilassa päivällä. :) Sainpahan vaihdettua kesärenkaatkin silloin autoon...
Mun Opel päätti ruveta vammailee silloin huhtikuussa :/. Siinä meni takarengas lukkoon ja kummisetä tutki sitä niin siinä oli jarrukengät liian tiukassa... Niitä löysyttämällä auto alkoi taas toimia, mut jarrut oli ihan kauheessa kunnossa :D. Tai periaatteessa ei ollut jarruja ollenkaan.
Vammanen opelixi |
Toukokuun alussa oli muutama hassu vapaapäivä ja sitten lähdinkin ajelemaan kohti Lappia, koira työssäoppimaan. Vähän pelotti lähteä ajamaan niin pitkää matkaa, kun ei tuota ajokokemusta mitenkään paljoa ollut. Mutta loppujen lopuksi matka meni tosi hyvin :). Ensin ajoin Vääksystä Jyväskylään siskon ja äidin luokse. SIellä pidin muutaman tunnin tauon ja siitä sitten Ouluun kaverille yöksi :). Enpä ollut aikaisemmin käynyt Oulussakaan.
Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Posiota...
Mimi oli mulla mukana toki, hyvin reipas matkustaja :). Hyvin jaksoi matkat. Välillä pidettiin toki taukoja. Kuvat on meidän viimeiseltä tauolta ennen määränpäähän saapumista, Livojärven rannalla pidettiin taukoa.
Perille kun päästiin niin majottauduttiin ja tutustuttiin vähän mun ohjaajan/paikan omistajan kanssa. Seuraavana päivänä alkoikin työt :). Viihdyin todella hyvin :). Oltiin niin maalla, että puhelin otti edge verkkoon jos otti ollenkaan verkkoon, tv:tä ei ollu (Ihanaa mun mielestä). Ja muutenkin silleen "syrjässä" kaikesta. Tottakai paljon koiria <3
Vietin todella paljon aikaa ulkona, koiria hoitamassa ja vapaa-ajalla lenkkeilin Mimin kanssa todella paljon. Mössis lenkkeili vapaana (joo-o, vaikkakin oli kiinnipitoaika). Olin niin ylpeä, kun uskalsin luottaa Mimiin niin paljon että pystyin lenkkeilemään sillä tavoin että Mimi oli vapaana. Todella paljon tuli otettua valokuvia maisemista, sekä koirista. Joitakin laittelen tähän näin kohta.
Ensimmäisenä työpäivänä kävin myös Pentik-mäellä, kiersin kaikki museot mitä siinä oli :). Oli kansainvälistä kahvikuppi museota, Anu Pentikin kotia yms.
Lunta oli vielä paikoitellen, kun mentiin Lappiin |
Pentik museossa |
Oravainenkin nähtiin :) |
Koirien hoidon ja lenkkeilyn lisäksi mie jaksoin pitkästä aikaa keskittyä lukemiseen! :) Kiitän siitä osittain sitä, että netti ei toiminut ni ei tullut pyörittyä siellä vähän väliä. Yllättävän vapauttavaa olla ilman nettiä. Tokihan se ärsytti jos olis oikeasti pitänyt tarkistaa joku tieto ja sit ei millään pääse nettiin mut turhia ei tullut roikuttua netissä.
Mie luin prinsessa kirjan eli kirjan joka kertoo Anna Lappalaisesta, kellokosken Prinzessasta. Kyllä hän itse kirjoitti prinsessan Z kirjaimella. Oli mielenkiintoinen kirja, elokuvan olen nähnyt kaksi taikka kolme kertaa ja aivan älyttömän hyvä elokuva. Elokuvahan on fiktiivinen, mutta tämä kirja perustui faktoihin. Tosin elokuvaan on otettu todella paljon asioita mitä on oikeastikkin tapahtunut.
Siihen aikaanhan oli hurjiakin keinoja hoitaa mielisairaita, insuliinishokit, sähköshokit, kylvyt, ihmeelliset raakaruoka dieetit yms. yms. Haluaisin nähdä ne Ylen Hulluuden Historia dokkarit, ovat varmaankin hyvin mielenkiintoisia... Mutta kirjan lopussa esitettiin hyvä kysymys, jos Prinsessa eläisi nyt niin miten häntä hoidettaisiin?
Niinpä, jäin miettimään tuota... Sehän riippuu hyvin monesta asiasta. Hoitavasta psykiatrista ja paikkakunnasta missä hoidetaan. Itselläni on kolmen paikkakunnan mielenterveyspalveluista kokemusta (tai oikeastaan neljän.).
Prinsessallahan oli skitsofrenia ja tuntuu ettei skitsofreniaa nykyäänkään osata oikein hoitaa ja hoito on hyvin tapauskohtaista. Mutta luulen, että jos Prinsessaa oltaisiin hoidettu Heinolassa niin hoito olisi mennyt malliin "Lääkkeitä, osastolle jossa vähän lisää lääkkeitä, avohoitoon pariksi kolmeksi viikoksi, osastolle ja lääkkeitä, avohoitoon, osastolle... Ikuinen kierre. Tai toinen vaihtoehto on, että muutaman osastojakson jälkeen hän pääsisi johonkin kuntoutuslaitokseen/tuettuun asumiseen. Mutta voin sanoa tässä ihan suoraan, että Heinolan mielenterveyspoliklinikan lääkärit ja sairaanhoitajat on ihan vitun perseestä ja aivan epäammattimaisia. En tiedä mistä ne on sen koulutuksensa saaneet, mutta huhhuhuh. Jos olisin kuunnellut niitä niin arvatkaapa missä todennäköisesti olisin nyt? Jumittamassa jossain asumisyksikössä Orimattilassa taikka Heinolassa. Niille taisi tulla yllätyksenä se, että vaikka olen mielenterveyspotilas en ole TYHMÄ ja osaan ja jaksan vaatia hoitoa.
Anyway jos Prinsessa asuisi jossain muualla niin luulisin, että hän voisi olla avohoidossa joskin silloin tällöin suljetulla käymässä. Nykyään ei haluta laitostuttaa ketään ja se on hyvä juttu :). Itse olen ollut 2krt suljetulla. TOisella kerralla en edes käyttänyt vapaakävelyjäni, jumitin vain osastolla. Ei mua huvittanut lähteä sieltä mihinkään... Aika pelottavaa jälkikäteen ajateltuna.
Nyt oon onneks tässä pisteessä, että oon kunnossa ja jos ei mitään pahempaa käy niin tuskin ikinä tarvitsee mitään osastoa!! :) Olen itse tehnyt työn, mutta apuna on ollut loistava, asiantunteva, ymmärtävä terapeutti. Ystävät tottakai! ja psykiatri joka on myös ihan loistotyyppi, mulla menee aina noin tunti sen käynnillä kun höpötetään kaikkea :). Ja vaikka mulla on lääkitys (joka on apuna tässä kaikessa) niin tän psykiatrin ainoa ratkaisu ei ole ne lääkkeet, kuten monen psykiatrin ratkaisu tuntuu olevan vain ne lääkkeet.
Aaa, pikkusen tuli paasattua mielenterveysongelmista ja niiden hoidosta :D.
Luin myös sen syötäväksi kasvatetut kirjan. Todella hyvä kirja! Siinä oli eläintuotannosta kerrottu paljon asioita joita minä ainakaan en tiennyt ja lisäksi kirja ei ollut "kiihkoileva". Pelkäsin hieman, että kirja olisi jotenkin sellainen "yliampuva" mutta ei. Siinä kerrottiin faktat faktoina, niiden rumuutta peittelemättä taikka suurentelematta :). Suosittelen.
Lisäksi luin muisti on unta nimisen kirjan, siinä oli isä joka muistelee kuollutta tytärtään. Kuulostaa rankalta ja onhan se rankka aihe, mutta kirja oli kirjoitettu todella hyvin ja enemmänkin siitä tuli positiivinen fiilis, sellainen että kaikesta kyllä selviää. Kirjan hahmot oli ihania. Kunpa olis oikeesti sellaisia ihmisiä.
Luin myös sellaisen kirjan joka kertoo vankilan elämästä, fiktiivinen, aika runollinen kirja. En muista sen nimeä.
Kuten kaikki varmaan tietää, tykkään runoilla ja kirjoittaa. Vuosiin en ole kuitenkaan saanut juuri mitään aikaiseksi kirjoittamisen saralla... Lapissa sain myös kirjoitettua :). En kirjoittanut runoja, mut muuten sain kirjoitettua. Se on niin hieno olo, kun saa pitkästä aikaa jotain paperille :). Varmaan muuten kukaan jaksanut lukea tänne asti mun pölötystä ;D. Ihan sama.
Kun kerran lapissa olin niin tottakai piti lähteä käymään lähellä olevalla riisitunturilla :). Mimin otin mukaan tottakai, tuli käveltyä lähes 12km sinä päivänä :). Tuossapa alla taas muutama kuva... Riisitunturilta otettuja.
Kävin myös Korouomassa seikkailemassa :). Se oli mun mielestä vielä upeampi paikka kuin Riisitunturi. Kiipesin koiran kanssa oikein ylös ja istuin siellä pitkään katsomassa maisemia ja kuuntelemassa luontoa. Ei kuulunut kuin linnunlaulua... Niin sanotusti sielu lepäsi siellä. En tiedä kauan istuin siellä, mutta en olisi halunnut lähteä pois, aivan ihana paikka. Olisin vain halunnut jäädä sinne, kadota... Allapa muutamia kuvia korouomasta/meidän (mun ja Mimin) retkestä siellä.
Kuvia tuli todellakin otettua paljon Lapissa ja tässä blogimerkinnässä on vain murto-osa niistä :D. Pahoittelen laatua, kun on otettu kännykällä kaikki. Oli mulla kamerakin mukana, mut luuletteko että mie oisin sitä jaksanut käyttää kertaakaan? :D. Mut alle vielä muutama Lapin kuva :)... Niin joo, käytiinhän myö myös Kuusamossa parin ihmisen kanssa :). Käytiin Kuusamon keskustassa ja sit myöhemmin käytiin katsomassa miltä Ruka näyttää, muutama kuva on siis myös sieltä.
Sellaisia mietteitä ja tapahtumia huhti- ja toukokuulta :). Oon ihan rakastunut pohjoiseen nyt :D. Pitää päästä sinne uudestaan joskus.
Mie oon kirjoittanut tätä nyt 3,5h ni alkaa vähän hyytyä ehkä.? Kirjoittelen miun kesästä sitten seuraavaan postaukseen, jonka pyrin saamaan valmiiksi piakkoin... Riippuu nyt siitä miten jaksan tänään ja lähipäivinä(/viikkoina) kirjoitella. Sekä miten ehdin. Mutta kiva jos joku on jaksanut tänne asti lukea :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti