30.6.2016

Semmottisia

Tinttidittidii... Moi vaa! :)

Mulla kehrää kissa sylissä, mulla on musiikkia ja coca-colaa. Omnomnom. 

Kaikki on hyvin, pitäisi olla. 
Mulla on kiva vuokratalo, mukavalla pihalla. Ihana vuokranantaja, ihania ystäviä ja kavereita. Rakkaat elukat, mulla on ruokaa, mulla on ammatti, mulla on töitä, mulla on ollut lomaa, olen päässyt reissuun, olen saanut nukkua ja olla, mulla on vaatteita ja tavaroita, mulla on auto. Olen viettänyt aikaa kivojen ja ihanien ihmisten kanssa. Rahaa ei oo ikinä tarpeeks, mutta sen verran että pärjään.

Ei pitäisi olla valittamista, mutta mulla on  varmaa vikaa päässä kun ei tunnu hyvältä. 
En jaksa ymmärtää tätä. 
Jatkuvasti väsyttää, ahdistaa, särkee, mietityttää jne. 
En oikee jaksais mitää, mielelläni mie kuolisin just nyt.

Vinkuvinkuvinkuvinkuininininininininivalivalivalivalivaliininininangstangstangstangstangst.
blaablaa...

Mutta jotta tää postaus ei menis pelkäks valittamiseks niii-in selittelen mun toukokuusta.

Vappu oli. Mulla ei ollu oikeastaan tarkoitus juhlia vappua ollenkaan. En ainakaan muista, että olis ollu tarkoitus. Menin isälle kylään ,kun isä haki mut. Ei kai siinä mitään ihmeellistä tehty. Lähettii illalla käymään Messilässä, sain jopa ajaa Hondaa. Kahvit vetästiin siinä. Ei siellä pahemmin porukkaa ollu. Ilma oli aika synkkä, mut mun mielestä tavallaa hieno...
Lumi <3 Isukin koiruus.

Messilä
 Messilästä ajelin kotio ja taisin avata viini pullon... Yllätys :D
 Mulla oli omat henkilökohtaiset vappubileet ja Knipiä vitutti taas kerran. Mun oma grumpycat <3 
Ihan kiva vappu, eipä siinä. Tänä vuonna en leiponut munkkeja niinkuin olen melkein joka vuosi aikaisemmin leiponut. Jäänyt tässä parin-kolmen vuoden sisään leipominen, sekä ruuanlaitto aikasta vähäiseksi. Ei vaa tuu itellee nykyää tehtyä ruokaa pahemmin. Ainahan mä olen hieman huono ollu syömään. 

Syömisestä puheenollen... Olen tänään lueskellut hiilihydraateista/hiilihydraattitankkauksesta. Vaikka liikunkin paljon niin en ikinä ole ollut mikään himourheilija, enkä näin ollen ole pahemmin tutkinut urheilijan ruokavaliota, hiilihydraattitankkauksia yms. 

Mulla oli eilen ensimmäinen työpäivä, perehdytyspäivä. Lomittajan työ on erittäin fyysistä ja vastaa kyllä ihan urheilusuoritusta. Kummisetä löysi alennuksesta jotakin energiageeliä jonka takia innostuin tutkimaan tietoa. 

Huomenna laitan mun sykemittarin töihin niin näkee millaisella teholla tulee tehtyä töitä, aion kokeilla tota hiilihydraattien nauttimista työn aikana. Näkee vaikuttaako se mihinkään. 
Hiilihydraattien pitäisi auttaa jaksaamaan, sekä palautumaan. Vähentämään ketoaineiden syntyä, kun keho ei polta lihaksia silloin.

Miusta on mielenkiintoista välillä tutkia eri ravintoaineiden vaikutusta kehoon. Itsehän syön oikeastaan mitä sattuu, vaikka ei pitäisi. Fakta on se, että ruoka vaikuttaa meihin erittäin paljon. Hyvinvointiin, jaksamiseen yms.
Pahaa se geeli on, mutta ei niin pahaa ettenkö kokeilisi. Mie haluaisin jaksaa :). 

 Toukokuussa olin vielä työssäoppimassa siel navetas. 4.5 miulla oli näyttö. IIk! 
Stressasin sitä aivan järkyttävän paljon. Luin älyttömästi kaikkea tietoa, yritin ahmia kaiken tiedon. Kertasin ihan ekan kouluvuoden asioitakin. 
Luin oikeesti kaikkea mahdollista... Vasikoiden alkuhoitoa, vasikoiden vieroitusta, lehmän kiimakiertoa, lehmän kiiman merkkejä, märehtijän ruuansulatusta, lehmän yleisimpiä sairauksia ja ensiapua niihin, lypsykoneen tekniikkaa, maidon jäätymispistettä, maidon urealukuja, lehmän kuntoluokitusta, navetan valaistusta, lehmien aisteja jne.jne.

Iltapäivällä oli se näyttö. Se meni hyvin. Opettaja lähinnä jutteli mun työpaikkaohjaajan kanssa ja kierteli navetassa/sen ympärillä :D. Kyllä se vähän aikaa katseli kun lypsin ja jotain pientä kyseli, mutta hyvin meni. Navettahommien jälkeen mentiin tupaan juomaan kahvit ja höpöttelee. Numeroksi sain vahvan kakkosen. Eli paras numerohan on se K3. 
Ope sanoi, että käytännössä kukaan ei saa tosta näytöstä K3a. Sanoi opettaja myös, että kun katto mun työskentelyä + kun keskusteltiin että noilla taidoilla ja tiedoilla pystyn ihan hyvin tekemään lomittajan hommia :).

 Toukokuussa oli noiden autojen kaa sekoiluja hieman. Ajelin muutaman päivän isän fordilla, hyi ku pelotti ajella sillä vaikka se onkin ihan kunnossa oleva auto yms. Monet ei ymmärrä miks tykkään mun ikivanhasta Nissanista <3 Ei tarvii ymmärtää, mutta mä rakastan mun vanhaa japsivanhusta.
 Mihin vaan sun kaa oon valmiina. Sul ja mul menee lujaa. :D Nissan<3

Aikuisten oikeastihan miun pitäis vaihtaa Nisukka johonki diesel autoon, koska ajan todellakin paljon. Nyt kun olen töissä niin tulee ainaki alkuun se n.200km/päivä. Hmm... Tää teksti alko hyppii jotenkin ääliömäisesti, enkä saa tätä normaaliks nii-in julkaisen tän nyt. Kirjoitan lisää toiseen postauksee :). Toivottavasti ei häiritse paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti